sunnuntai 30. elokuuta 2015

Kesäkauden päätös

Täällä länsirannikolla on vietetty kuluneena viikonloppuna venetsialaisia, veneily ja mökkikauden päättäjäisiä. Ja, myös me olemme viettäneet viimeistä viikonloppua veneillen, tänä kesänä. Varmasti tehdään vielä jokin iltaan sijoittuva retki, mutta yö reissut on nyt tehty.
 
Sääennusteet lupailivat viikonlopuksi aika kehnoa ilmaa, sateita ja ukkosiakin. Mutta, toisin kävin. Aurinko paistoi lähes pilvettömältä taivaalta koko viikonlopun, hieman toki tuuli. Mutta, eipä se meitä haitannut. Ja, ellei aikaisemmin ole oppinut niin ainakin tänä kesänä, ulkoilu ja retkeily on pukeutumisesta kiinni!
 





Näihin kuviin ja kuluneeseen viikonloppuun palaan varmasti uudelleen täällä bloginkin puolella. Mutta, nyt toivottelenkin kaikille oikein hyvää alkavaa työ- ja kouluviikkoa!

Kaisa

perjantai 28. elokuuta 2015

Pirtinpenkki

Meillä on tuollainen kuisti tai eteinen tai tuulikaappi. En oikein tiedä mikä on tilan varsinainen nimi. Itse kutsun kuistiksi. Pitkään mietin millainen istuin tilaan sopisi. Tila kun on tuollainen pitkän ja kapean mallinen. Sovittelinkin useampaa istuinta, mikään vaan ei tuntunut sopivalta. Kunnes kirpputorilla käydessäni näin vanhan mäntysen, lakatun pirtinpenkin. Penkki oli hieman jo irronnut liitoksistaan. Eikä tällaisena juuri miellyttänyt. Mutta, penkki lähti mukaani.


Kotona mieheni avustuksella liitokset saatiin "kiristettyä". Hieman hioin lakkapintaa rikki. Ja, ei muuta kuin mustaa spraymaalia pintaan. Näin, ja penkki oli valmis!


Mietin pitkään onko kiiltävä vai matta -maalina parempi. Päädyin tähän mattaan. Ja, mielestäni penkki onnistui oikein hyvin. Tärkein, palvelee kengänsolmijaa tai käsilaukun laskupaikkana.


Talvella penkille voi laittaa vaikka lampaankarvan, istujaa lämmittämään. Nyt näin kesällä tyynyt tuovat mukavaa sisustusta ja väriäkin, muuten hyvin mustavalkoiseen tilaan.

Kaisa

tiistai 25. elokuuta 2015

Puumaja, osa 4

Vihdoinkin saan esitellä teille perheemme yhteisprojektin, puumajan. Maja on valmistunut ja sisustuskin on lähes valmis. Joten, tervetuloa mukaani...
 
 
 
 
 
Ovenpieleen löytyi vanha harja, joka oli jo laitettu pois varsinaisesta käytöstään. Osa "harjoistakin" oli jo kulunut. Mutta, hyvin toimii vielä. Terassinkatosta roikkuu lyhty, joka toimii aurinkokennolla ja syttyy pimeän tultua. Samoin toimivat terassin reunassa olevat pienet valot. Vaikuttaa siltä että majassa ollaan. Kengät jätetään terassille. Tästä pojat ovat tarkkoina.
Ylijäämä naulakot löysivät paikan majasta. Ja, niihin onkin hyvä heittää lippalakkinsa.
 
Tämä isoisäni vanha tuoli sai uuden elämän poikien majassa. Maalasimme tuolin samalla värillä kuin ovenkin. Tärkeät tavarat säilyvät hyvin vanhassa varaosalaatikossa, jonka pojat saivat maalata spraymaalilla. Laatikon päällä on poikien viime jouluksi askartelemia pieniä puutaloja sekä radio.


Tekemäni kuormalavat ovat juuri sopivankokoiset majaan. Kaksi kuormalavaa päällekkäin ja harmaalla markiisikankaalla päällystetty patja, toimivat hyvin penkkinä. Ja, on tässä otettu jo päiväunetkin. Muutama tyyny ja torkkupeitto lämmittämään viileneviin päiviin. Pojat saivat maalata myös valkoisen peltitähden samalla harmaalla maalilla kuin peltilaatikonkin. Lattialle pojat saivat maton Mattoraumasta.

Katossa roikkuu lyhtymäinen valaisin, joka toimii ladattavalla akulla. Pöydän hankinta majaan on edelleen kesken. Suunnitelmat on, katsotaan jospa esikoinen toteuttaisi. Myöskään verhoja majassa ei vielä ole. Ja, tarvitaanko niitä. Aika näyttää.

Maja on ollut jo kovassa käytössä. Varsinkin kuopus nauttii mielellään välipalan/eväät majassa.
Yhteinen projektimme on näin saatu valmiiksi. Tekeminen on ollut mukavaa ja jokainen on päässyt osallistumaan, omien kykyjensä mukaan. 
 
 Kaisa


lauantai 22. elokuuta 2015

Näitä ei kaupasta saa

Meillä on pihalla pihakalusteet, joita ei kaupasta saa. Nimittäin esikoiseni tekemät. Pihakeinu on jo muutaman vuoden vanha, mutta kestävää tekoa. On siis säilynyt syksyn myrskyt ja talven pakkaset.

Viime kesänä valmistui pieni ihastuttava penkki terassille. Siinä on hyvä pienten istua ja juoda mehut pihakutsuilla.
 Keinun rakentaminen lähti äidin haaveesta. Haaveilin, että olisi kiva kun pihallamme olisi keinu jossa aikuinenkin voisi keinua. Eipä aikaakaan kun pihalta kuului vasaran pauke ja sahan suhinaa. Suunnitelmat olivat selvät. Ei siinä pahemmin isän apua tarvittu.

Keinu löysi paikkansa paraatipaikalta, kuistimme edestä. Helteellä keinu on mukavasti hieman varjossa. Pienet nokosetkin siinä voi ottaa.

Tarpeesta lähti penkin rakentaminen. Pienillä ei ollut tarpeeksi istumapaikkoja, joten esikoisemme/isoveli ratkaisi tämän "ongelman". Ja, hyvä näin. Penkki on ollut kovassa käytössä. Eli, erittäin tarpeellinen.

Mikä puuseppä tästä 10 vuotiaasta mahtaakaan isona tulla? No, onneksi sitä ei vielä tarvitse tietää, eikä minun (äitinä) tarvitse sitä päättää. Voin vain olla ylpeä hänestä! Kaikki ovet ovat avoinna lahjakkaalle lapselle!

Kaisa


keskiviikko 19. elokuuta 2015

Puumaja, osa 3

Ompelukone on ollut kovassa käytössä, kun olen ommellut näitä sisustuksia majaan. Penkin päälle päällystin patjan tummanharmaalla markiisikankaalla, mitä jäi aikoinaan paatin patjoista. Selkänojaksi tein useamman tyynyn.
Varaston kätköistä löysimme vanhan peltilaatikon. Siitä saadaan oiva aarrelaatikko majaan. Pojat saivat spray-maalata laatikon vaaleanharmaaksi. Samoin kuin valkoisen peltitähden. Tuo spraymaali on kätevä. Olen käyttänyt useammassakin entisöintikohteessa. Varsinkin hankalasti maalattavissa kohteissa.
Varastosta löytyi myös vanha tuoli, joka maalattiin samalla tummanharmaalla kuin majan ulko-ovi. Tuoli on peräisin isoisältäni. Muistan kuinka hän istui tuolilla ja keräsi viinimarjoja. Onneksi tuoli on säästössä ja saa nyt uuden paikan poikien majassa.
Vielä on etsinnässä pieni pöytä majaan. Haastetta pöydälle tuo oven kapeus, 50cm. Pöytä kun tarvii mahtua ovesta sisälle. Mutta, katsotaan. Enköhän keksi/löydä sopivankokoisen pöydän. Ja, voihan tuollaisen pöydän itsekin tehdä, vaikka majassa sisällä, ellei muuten mahdu ovesta sisään.

Olen nyt tehnyt useamman postauksen tästä lastemme puumajasta. Majan rakentaminen ja sisustaminen on ollut koko perheemme yhteinen projekti ja haaveemem. Majasta on puhuttu ensimmäisenä aamulla ja viimeisenä illalla kun ollaan oltu menossa nukkumaan. Ja, ehkä juuri tämän vuoksi olen myös halunnut jakaa tätä mukavaa projektia teille. Vielä on tulossa yksi ja tällä erää viimeinen postaus puumajastamme. Silloin selviää, onko tuo tekemäni penkki nyt sopivankokoinen ja millaisen pöydän keksimme majaan.

Kaisa 

sunnuntai 16. elokuuta 2015

67°46,85N 17°35,47E

Tänään vietetään Kansainvälistä majakkapäivää. Itse emme valitettavasti pääse tänään vierailemaan yhdellekään majakalle. Mutta, tässä lupaamani postaus poikien kesäiseltä reissulta. Yksi heidän kohteistaan oli Isokarin majakka, joka sijaitsee selkämeren eteläosassa ja kuuluu Kustavin kuntaan.
 
Valkoinen rakennus kalliolla, on vanha luotsitupa.
 
Majakkasaarella ei ole enää ns miehitystä, vaikka onkin edelleen toiminnassa ja sen valo syttyy kesäöinä hämärän tultua.
 
 
Isokari kuuluu Selkämeren kansallispuistoon.



Saarella on kesäisin mahdollisuus päästä opastetulle kierrokselle sekä majoittua. Saaressa toimii kahvila sekä perinteinen vierasvenesatama.

Merimatka saarelle oli ollut hieman tuulinen. Mutta, onneksi miehistö ei pienestä tuulesta ole moksiskaan. Vierailu saarella kannatti. Paljon oli nähtävää ja tutkittavaa, jälleen ainakin poikalasten mieleen. Tänne mennään uudelleen ensi vuonna, silloin minä ja pieninkin päästään kuulemma mukaan.  

Kaisa ja pojat

torstai 13. elokuuta 2015

Puumaja, osa 2

Toisinaan mietin, miksi varastomme pursuaa kaiken näköistä tavaraa? Vaikka minkälaista tavaraa on säästetty. Jos vaikka joskus tarvitsee!

Useampi laatikko on täynnä vanhoja verhoja sekä tyynynpäällisiä. Mitä erikoisimmissa väreissä ja kuoseissa. On kankaanpaloja, jos minkäkin kokoista.

Mutta, milloin on se hetki: Jos vaikka joskus tarvitsee? No, nyt. Nyt kun lasten puumaja on valmis ja siellä kaivataan sisustusta. "Sisustat puumajaa?" Kysyi eräs ystäväni. "Joo, niin sisustan. Miksen? Sisustetaanhan tyttöjenkin leikkimökit!"

Kannoin varastosta laatikolliset vanhoja tyynynpäällisiä ja verhoja sekä tilkkuja keittiönpöydälle. Pyysin poikia valitsemaan ne kankaat joista he pitävät ja mitä voisi käyttää majassa. Tässä heidän valitsemiaan kankaita. Saa nähdä mitä päädymme käyttämään.
Jo pidempään on sisustuksissa käytetty mitä mielenkiintoisimmissapaikoissa kuormalavoja. Meillä ko ei ole käytetty. Mutta, nyt ajattelin käyttää. Pyysin miestäni tuomaan pari kuormalavaa. Hieman hän ihmetteli, että mitä hän niistä "pääsee" tekemään. Kerroin että projekti on minun, eli älä hätäänny, nyt en keksi enempää projekteja sinulle.

Ei muuta kuin saha käteen ja puolittamaan lavoja. Ajatuksenani oli, että puolitan lavat ja laitan päällekkäin, teen näin penkin majaan.
Niin kuin kävi Hiirellä räätälinä, ei tullut penkkiä kuormalavoista. Kun olin aikani sahannut ja lavat saanut puolitettua, totesin että penkistä tulee näin tehtynä liian leveä/syvä. Varmasti lavoja on erikokoisia, joten tämä ideani olisi saatu toteutettua. Mutta, ei ongelma ole suuri. Onhan tuosta majan rakentamisesta jäänyt puutavaraa, joten minäpä rakennan itse kaksi puolikasta kuormalavaa, omien mittojeni mukaan.
Mitat tähän sopivaan penkkiin saatiin lastensängyn vanhasta patjasta, jonka puolitin. Joten, kierrätystä on tässä majassa käytetty runsaasti. Itse majahan on rakennettu ylijäämästä puutavarasta.

Täytyykin lähteä maalikauppaan. Tuo penkki tulee maalata ja on muutama muukin projekti, jotka kaipaavat väriä pintaansa ennen kuin pääsevät majaan. Onneksi minulla on kolme reipasta maalaria apuna!

Kaisa

tiistai 11. elokuuta 2015

Löytö kukkamaalla

On pikkuhiljaa aika asettua taas kotiin, kesän vapaamman menemisen jälkeen. Toisaalta olenkin jo hieman kaipaillut sitä tuttua ja turvallista arkea. Jokaisella on oma "työpaikkansa" päivisin, iltaisin harrastukset ja perheen yhteiset hetket.

Kiertelin pihallamme ja totesin, että täksi kesäksi suunnittelemani projektit pihallamme on edelleen tekemättä/aloittamatta. Mutta, vielä on kesää jäljellä, ei tiedä vaikka innostuisimmekin aloittamaan projekteja.

Vaikka uudet projektit eivät ole ainakaan vielä alkaneet. On syytä ihailla aikaisempina kesinä tehtyjä töitä sekä istutuksia.
 
Huomasin pihallamme kukkivan tällaisen kukan. Aikaisemmin ko paikalla on kukkinut keltaisia liljoja, mutta nyt ei ole yhtään keltaista. Tilalle on tullut tällainen punertava kukka. Ei huono. Mutta, mistä mahtaa johtua tämä värimuutos?
Innostuin kuvaamaan pihallamme, mitä kaikkea tänne olenkaan istuttanut. En ole mikään varsinainen puutarhuri. Muutama virhehankinta on tullut tehtyä, toiset taas olen saanut hyvinkin kasvamaan. Paljon olen saanut kasveja lahjaksi, mikä on ollut kyllä kivaa. Ja, jotain olen ilokseni saanut jo jakaa eteenpäinkin.
 
Pihamme on hyvin kallioinen, joten istuttaminen on ollut hieman haastavaa. Toki kasvialtaita olisi voinut rakentaa enemmänkin. Mutta, itse halusin jättää tähän pihalle kalliota näkyviin. Ja, muutama kivenlohkarekin räjäytyksen jäljiltä on saanut jäädä paikalleen.
 

Olen istuttanut kahteen vanhaan puulaatikkoon päivämansikoita. Harvoin ne pääsevät näin punaisiksi kypsymään, kun ovat jo löytäneet parempaan paikkaan.
 
Tontiltamme löytyneet hevosenkengät ovat saaneet jäädä kivelle tuomaan onnea.

 
Tuuliajolle joutunut paatti on löytänyt paikan pihamme telakalta.

Muistan nuorempana ajatelleeni että tätä vuorenkilpeä ei sitten minun pihalleni tule. Mutta, kuinka ollakaan. Pihallamme on aika jyrkkä rinne, joten mikä kasvi siihen tulisi maanpeittokasviksi. Vanhempani tarjosivat meille mitäs muutakaan kuin vuorenkilpeä. Ja, ehkä himan taloudellisestikin ajatellen otimme kasvia mielellään vastaan. Näin vuosien kuluessa olen useaan otteeseen todennut, että ei kiitollisempaa kasvia olekaan. Kukkii keväällä, peittää rinteen kauniisti kesällä ja syksyllä loistaa kauniissa syysvärissään. 
Riippukeinu omassa pihassa, pihakoivujen välissä. Kaverusten on hyvä nauttia kesäisestä lomapäivästä. 


Ei taida kukaan olla kotona. Koululaiset ovat tehneet pihapuihimme linnunpöntöt. Jo, kahtena keväänä olemmekin saaneet seurailla lintujen pesänrakennusta.
 
Pihaurakkaa aloittaessani suunnittelin hyvin pelkistettyä ja kivikkoista pihaa. Mutta, kyllä minussakin on pieni puutarhuri. Joten, lopputulos on aika vehreä. Ja, jos kyllästyn pihanhoitoon ja kitkemiseen, saahan kasvit aina kaivettua ylös. Tilalle voi sitten laittaa vaikka laattaa tai asfalttia!

Pihakierroksen päätteeksi totesin: Onhan nuo rikkaruohotkin kasveja!

Kaisa