sunnuntai 31. tammikuuta 2016

Al Bastione

Kevät ja hiihtolomat lähestyvät. Joten, ajattelin laittaa vinkkausta ravintolasta Tallinnassa.

Tämä ihastuttava ravintola sijaitsee aivan Tallinnan vanhan kaupungin "portilla", kukkakujaa vastapäätä. Kun kävelet jalkakäytävällä, et välttämättä osaa ajatella astuessasi sisään kahvilaan, että löydät yläkerrasta viihtyisän pizzeria Al Bastionen.
Leveillä ikkunalaudoilla paloi lukemattomia kynttilöitä. Lattialankut narisivat, avokeittiöstä saatoit seurata kuinka kokit valmistivat pizzoja kiviuunissa sekä erilaisia grilliruokia hiilloksella.
Ravintolassa oli otettu hyvin huomioon lapset. Niin leikkinurkkauksella kuin annoksissakin. Lastenpizza oli jo niin hauskan näköinen, että maistui hyvin pienille leikkijöille.
Palvelu pizzeriassa oli hyvää ja voimmekin suositella paikkaa Tallinnassa vieraileville. Sisäpihalla oli terassi, joten paikka on varmasti mukava myös kesällä vieraileville.

Mukavaa alkavaa viikkoa ja helmikuuta!

Kaisa





torstai 28. tammikuuta 2016

Ovikranssi

Tarkoituksenani oli laittaa postausta ko aiheesta jo ennen joulua. Mutta, silloin tuntui että ulkona oli liian pimeää ja mustaa. Nyt viikonloppuna ulkoilimme omalla pihalla valoisaanaikaan ja ilmakin oli kaunis. Joten, pulkkailun lomassa otin kameran esille ja sainkin ikuistettua taloamme/pihaamme talviasussa. Ei ilma nyt mitenkään aurinkoinen ollut, mutta taivaalta sateli ihastuttavasti pieniä lumihiutaleita. Ja, pakkasta oli muutama aste, täydellinen ilma ulkoiluun.

Innostuin edellisenä syksynä tekemään itse ovikransseja mustikanvarvuista. Silloin tein kransseja lähes 20 kappaletta, jotka annoin joulukukkasena ystäville. Viime syksynä askartelut olivat hieman erilaisia, pannunalusia. Mutta, itselleni tein ovikranssin  myös viime syksynä. 
Ensin pyöräytin pajusta pyöreän "kehikon", johon sitten lähdin sitomaan ohuella rautalangalla hieman kuivuneita varpuja. Kun kranssi oli valmis, suhautin varpuihin ensin valkoista ja sitten hopeaa maalia. Mielestäni kranssi onnistui hyvin ja on itse tehty. 

Pikkuhiljaa myös kranssin saisi ottaa ovesta pois, mutta vielä kranssi on paikallaan. Viime vuonna laitoin kranssin säilytykseen puukatokseen. Kranssi säilyi ihan hyvin (maalikin pysyi), mutta lintu oli tehnyt pesänsä kranssiin. Joten, pesän hyljättyään, heitin kranssin pois. Katsotaan miten nyt käy, ehkä tuonne samaan paikkaan en kranssia nyt laita säilytykseen.
Myös lyhdyissä palaa edelleen kynttilät. Hiukan kun mennään pidemmälle keväässä, kannan lyhdytkin säilytykseen. Odottamaan tulevaa syksyä. Toisaalta, polttelen lyhdyissä kynttilöitä myös kesäisin terassilla, varsinkin viime juhannuksena kynttilät loivat ihanaa tunnelmaa, muuten niin sateiseen keskikesän juhlaan.

Tästä ihastuttavasta ilmasta (mikä nyt on jo kadonnut vesisateen myötä) nautti koko perheemme. Teimme lumitöitä ja taas lumitöitä, välillä satoi lunta oikein sakeasti. Kelkka oli kovassa käytössä, kun lumihiutaleet leijailivat ja putosivat pikku poskille.
 
Tällä viikolla on siis lumet saaneet väistyä, kun vettä on satanut kiitettävästi. Oliko tämä talvi nyt tässä? Katsotaan "Vielä on talvea jäljellä...", ainakin kun kalenteriin katsoo. On pakko myöntää, että haaveet keväästä puhkenevine kukkineen ja kesän lempeät merituulet ovat pikkuhiljaa hiipineet ajatuksiini tämän viikon aikana. Mutta, yritetään olla positiivisia ja ajatella, että vielä lunta voisi tulla. Ainakin meillä, talvilajien harrastaminen jäi pahasti kesken.

Kaisa

tiistai 26. tammikuuta 2016

Vaimo bloggaa, kokeillaanpa...



Älylaitteiden käyttö lisääntyi perheessämme alkuvuonna 2015 (14.5.2015, näkyy kuulemma blogin reunassa), jolloin vaimo alkoi kirjoittamaan blogia. Vai onko siitenkin niin, että jokaisen tarve "ohimennen" kurkata jotain tärkeää netistä on tätä päivää, eli syy laitteiden käyttöön saattaa olla joku muu, nykyaika, no se siitä...???

Iltauutisia katsellessamme (vanhempien omaa aikaa), jota tietenkin höystetään tabletin räpläilyllä, kysyin Kaisalta, että miten SOMEttaa? Vastaus: "Blogia päivitän, sinäkin voisit tänne joskus kirjoittaa jotain". Naurahdin takaisin ja sanoin, että ei taida olla minun juttujani (no tässä sitä nyt kirjoitellaan). Tämä johti uuteen uutispurskeeseen, minkä aiheena oli blogi. Miehet kirjoittavat "kuulemma" paljon blogeja ja jotkut pariskunnat jopa yhdessä. Tuota asiaa en niellyt samalla vakavuudella kuin Maijan lukemia uutisia. Niinpä sain melko kattavan tietopläjäyksen blogeista ja niiden kirjoittajista.

Asia jäi kuitenkin sen verran mieltä kalvaamaan, että pohdin omaa aihettani, mistä kirjoittaisin jos moista harrastaisin... Mitä jos joku kaveri saa tietää... Kokeillaan kuitenkin (vastapalveluksen toivossa)...

Aihetta josta haluaisin julkisesti kirjoittaa ja mietiskellä en keksinyt, niinpä lainasin tämän blogin pääaiheita (”julkisesti kirjoittaa” ei tarkoita että yleensäkään kirjoittaisin paljon).

Sisustus: Verhot ja tyynyt, eipä taida kannattaa, koska en nytkään huomaa uusien verhojen ja tyynyjen ilmestyneen. Onneksi isommat pojat ovat oppineet pelastamaan isän tältä nololta tilanteelta. Verhot ja tyynyt ovat hienoja ja kuuluvat kotiimme. Sen sijaan autotallin hyvästä työvalaistuksesta ja toimivasta hyllyratkaisusta voisin jotain kirjoittaa, mutta mahtaakohan kiinnostaa lukijoita...

Ruoan laitto ja leipominen: Tähän osallistuu meidän perheessä kaikki. Jokaisen toimenkuva on syytä selvittää ennen työhön ryhtymistä, koska muuten käsiä on paljon samassa kulhossa. Omaan päähäni ei montaa reseptiä mahdu ja niinpä sitä mennään aika lailla kastikelinjalla, milloin jauhelihaa ja milloin kanaa. Keittojen pääraaka-aine on muuten sama. Leipomisesta on vähemmän kerrottavaa. Pullaa ja kääretorttua olen joskus tehnyt. Ahaa, sienikeitto meinasi unohtua, se on "bravuurini" tai ainakin kaikki meidän perheessä sitä syö ja on sitä muutamalle kaverillekin syötetty.

Unelmointi ja haaveilu: Hankala aihe, näistähän ei tällainen minunkaltainen suomalainen mies kirjoittele nettiin mitään.
Eihän tämä niin paha homma ollut, palautteen saa vaimo jos sellaiseen on aihetta, eikä siitä kannata minun välittää.

Kuva pitää ilmeisesti olla jokaisessa "postauksessa" ja mielellään vaikka useampi. Tässä kuitenkin yksi kesäkuva saaristosta, tarkkasilmäinen voi nähdä upean kaislapurren lipuvan kuvassa. Näiden rakentelu ja uittaminen on mukavaa puuhaa ja samalla voi vaikka unelmoida ja haaveilla.

Kavereille tiedoksi, tälle kirjoittelulle on selitys valmiina...

Hyvää viikon jatkoa!

T. Bloggausta sivusta seuraava

torstai 21. tammikuuta 2016

Pellavalakanat

Vietimme muutaman päivän Tallinnassa tuossa marras-joulukuun vaihteessa. Kävelimme aika paljon vanhassa kaupungissa ja nautimme hyvästä ruoasta sekä seurasta. Kotiin tultuamme, huomasin että reissu oli varsin onnistunut, rentouttava ja pieni irtiotto arjesta. Varsinaisia ostoksia teimme todella vähän. Vaikka mahdollisuus olisi ollut ja ostettavaakin olisi löytynyt, fiilistä mihinkään ylenpalttiseen ostelemiseen ei ollut. Mutta, hyvä näin, lompakko kiittää.

Tavaratalojen sijaan piipahdimme vanhan kaupungin putiikeissa. Yksi liike johon olinkin suunnitellut menevämme oli tämä ZIZIn liike. Liikkeessä on todella kauniisti esillä pellavatuotteita, lakanoista pyyhkeisiin ja servietteihin. Värivaihtoehtoja sekä malleja on varmasti jokaisen mieleen. Ja, palvelu on mitä ystävällisintä.
Jo pidempäään olen haaveillut pellavalakanoista. Ja, nyt toteutinkin tämän haaveen. Värivaihtoehtoja oli tosiaan runsaasti, valikoiminen olikin hieman haastavaa. Lopulta päädyin valitsemaan luonnonvalkoiset lakanat ja tyynyliinat.
Lakanat tuntuvat miellyttäviltä iholla. Ei liian kovilta, niin kuin olen joskus aikaisemmin ajatellut. Ensimmäisessä pesussa lakanat hieman kutistuivat, mutta oli ihan hyvä asia. Ovat nyt sopivankokoiset peittoomme sekä tyynyihin. Pesun jälkeen lakanat olivat hyvin ryppyiset. Mutta, jätin silittämisen väliin (ei tyypillistä minulle). Mielestäni tämä ryppyisyys sopii ja ehkä kuuluukin näihin pellavalakanoihin.
Kuvausoperaatiooni sain hieman apua, kun penet varpaat näyttäytyivät peiton alta.

Vaikka välillä on tuntunutkin siltä, että pakkasta on ollut hieman liikaa, on tässä ollut jotain hyvääkin. Meillä on saanut niin matot kuin petivaatteetkin ulkoilutusta. Jospa suurinosa pöpöistä olisi jäänyt pakkaseen.

Illalla onkin mukava kömpiä nukkumaan pakkaselta tuoksuviin petivaatteisiin. Ja, ei tiedä vaikka nuo pienet varpaatkin olisivat pellavalakanoidenväliin eksyneet.

Mukavaa ja rentouttavaa tulevaa viikonloppua! 


Kaisa

sunnuntai 17. tammikuuta 2016

Onni

Onko onni sitä, että saa uuden takin tai valaisimen? Onko onni sitä, että saa viettää vuoden ulkomailla? Onko onni sitä, että saa palkankorotuksen? Onko onni sitä, että...

Tuota äskeistä listaa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkälle. Mutta, tulenko onnellisemmaksi kun saan tuon uuden takin? Tulen, ainakin hetkellisesti. Kun on pakkasta ja saan pukea päälleni lämpimän takin. Tai, kun keittiöön saapuu uusi valaisin? On mukava syödä, kun näkee mitä syö. Ulkomailla on mukava olla ja koko vuoden, mahdollisesti lämmintä ja ei tarvitse mennä aamulla töihin. Työnantaja ilmoittaa että saan palkankorotuksen, nyt minulla on mahdollisuus matkustaa ja ostaa uusi auto.

Entä sitten kun tulee huominen ja vedän tuon eilen saamani uuden takin päälleni. Olenko edelleen onnellinen? Aamupuuro maistuu hyvältä, kun valaisin on päällä. Mutta, mutta...

Arki nostaa päätään ulkomailla, rutiinit syntyvät. Rantahiekka on taas kuumaa, täytyy mennä sisälle, selkäkin on palanut. Rahat on loppu, olen kuluttanut kaikki. Vaikka, juuri sainkin lisää palkkaa. Töissä on kiire, liikaa töitä. Milloin on loma?

Onko onni sitä, kun saan jotakin? Olenko onnellinen vain silloin kun haaveilemani toive toteutuu?

Tällaisia ajatuksia tuli mieleeni eilen. Mitä onni on?
 

Samalla kun mietin mitä onni on, seurasin lasteni ilakointia pihalla. Mikä onni, kun maa on valkoisenaan. Pakkaslunta on kiitettävästi. Lumikasasta saa rakennettua majan. Pihalla, äidin kukkamaan poikki menee hyvä mäki, hiukan kun väistelee pihakoivua. Mäki on aika hurja, tömähdys ja pyllyyn sattuu hiukan. Mutta, nauru kaikuu!

Sukset on kaivettu esille. Isommat tekevät pellolle ladun. Pienemmälle riittää talon kiertäminen ja mikä ilo, kun saa suksilla laskettua pienestä lumikasata alas. Äiti on tehnyt lämmintä mehua ja tarjoileee sen ulos, pihamajan rappusilla nautittavaksi.

Pakkanen on taas kiristymään päin. Sormissa tuntuu hiukan kylmältä. Ei haitta, vielä en mene sisälle. Ulkona kun on niin ihanaa!

Palatakseni tuohon alkuperäiseen aiheeseeni. Mitä onni on? Onni on iloa, tyytväisyyttä, yhdessäoloa, muistoja ja rakkautta! Onni on niitä elämän pieniä asioita, joista tulisi nauttia täysillä!

Onnen täyteistä alkavaa viikkoa teille kaikille!

Kaisa


perjantai 15. tammikuuta 2016

Mantelisuklaakakku

MANTELISUKLAAKAKKU

Pohja:

200g tummia keksejä (Digestivet käy hyvin)
100g margariinia

Täyte:

4dl kermaa
1dl sokeria
200g vaniljarahkaa
100g valkosuklaata
100g Daim-suklaata
6 liivatelehteä

Koristelu:

Daim-suklaamuruja
Valkoisiahelmiä (sokerihelmi)

Jauha keksit murusiksi. Sulata margariini ja sekoita keksinmurujen kanssa.

Pingota leivinpaperi 22-24cm irtopohjavuoan pohjalle ja painele pohjaseos sen päälle.

Laita liivatteet likoamaan runsaaseen veteen.

Vaahdota kerma ja lisää sokeri sekä vaniljarahka.  Sulata valkosuklaa ja pilko Daim-suklaa muruiksi. Lisää suklaat kerma-rahkaseokseen.

Purista liivatteista kylmä vesi pois ja sulat ne 1/2dl kiehuvaa vettä. Kaada hieman jäähtynyt liivateseos ohuena nauhana täytteeseen. Anna hyytyä jääkaapissa yön yli.

Siirrä kakku tarjoiluastialle ja koristele Daim-suklaamuruilla sekä valkoisilla sokerihelmillä. 
Kakun menekki on hyvä. Joten, tästä yhdestä annoksesta tulee noin 15 palaa.
Tämä kakku on osoittautunut meidän perheen suosikiksi. Joten, kakkua on tarjolla meillä lähes aina syntymäpäivinä.

Reseptin löysin aikoinani jostakin kakkukirjasta. Kirjan nimeä en valitettavasti kirjoittanut ylös, enkä myöskään muista. Mutta, resepti on hyvä. Joten, voin suositella jos pitää hyytelö kakuista ja suklaasta.

Mukavaa alkavaa viikonloppua! Ja, nautitaan tästä lumesta jota vihdoinkin saatiin myös tänne etelään!
Kaisa


maanantai 11. tammikuuta 2016

Lempivalaisimeni

Saa Kurkistaa -Sisustusblogin Minttu postasi mielenkiintoisesta aiheesta. Kodin valaistuksesta ja valaistuksen merkityksestä. Minttu "haastoi" kertomaan omasta suosikkivalaisimesta. Joten, tartuinkin tähän haasteeseen.
 
Valon tarve vaihtelee vuodenaikojen mukaan ja tarpeen, mitä teet tilassa. Kattovalaisin ei yksinään riitä, tarvitaan pöytävalaisinta, tunnelmavalaisinta, työvaloa, kulkuvaloa jne.
 
Koen että valaisimien hankinta, on hyvin haastavaa. Tästä johtuen, kodistamme puuttuukin edelleen useampi valaisin. Toisaalta, olen jo tottunut siihen, että jokaisessa huoneessa ei näin pimeään aikaan vuodesta voi työskennellä, esim neuloa.
 
Kun lähdin miettimään mikä on lempivalaisimeni, ei valinta ollut mitenkään yksinkertainen. Valaisin voi olla hieno, tyylikäs. Mutta, valaisimessa on monta muutakin tärkeää asiaa. Millainen valo valaisimesta tulee? Onko valo lämmin vai kylmä?
 
Pohdinnan jälkeen, lempivalaisimekseni valikoitui olohuoneemme lipaston päällä oleva Kartell Bourgie -valaisin. Tämä valaisin sopisi kodissamme useampaankin tilaan. Mutta, pidän tästä yhdistelmästä, jossa vanhan puisen perintölipaston päällä on moderni muovinen valaisin.
Valaisin luo kaunista varjoa, taidetta seinille. Valoa saa säädettyä tilanteen ja tarpeen mukaan himmentimen avulla. Valo on lämmin ja tunnelmallinen. Valon saa säädettyä niin, että viereisessä tuolissa saattaa lukea tai neuloa, samalla kun nauttii takkatulesta.
 
Tässä valaisimessa on lähes poikkeuksetta aina valo, kun olemme kotona. Valaisin valaisee juuri sopivasti olohuonettamme ja alakertaa. Luo kodikkaan tunnelman.
Kodistamme löytyy hyvin erilaisia valonlähteitä. Katossa ympäri kodin on loisteputkillavarustettuja kämmenvalaisimia, näiden avulla saadaan mukava perusvalo. Rappujen etusyrjässä on LED -kohdevalot, luomassa turvallisen kulun rappusissa. Kaiteissa sekä rappukäytävässä on myös LED -kohdevaloja. Makuuhuoneissa, ruokapöydänpäällä on perinteiset roikkuvat kattovalaisimet. Jokaisesta huoneesta löytyy pöytälamput. Eli, valaisimien määrä on näin listattuna pitkä. Ts kodissamme on runsaasti valaisimia, useampi valonlähde jokaisessa huoneessa. Joten, valojen avulla pystyy tekemään kotiin erilaisia tunnelmia. On todettava, että pöytälamput ovat kodissamme eniten käytössä. Nautin siis hämärän hyssystä ja vain tilanteen vaatiessa, sytyttelen valoja enemmän.
Millainen on sinun lempivalaisimesi? Kuulen mielelläni sinun lempivalaisimestasi. Joten, tartu haasteeseen ja kirjoita aiheesta postaus omaan blogiisi.

Valoisaa alkanutta viikkoa!

Kaisa











 


 


lauantai 9. tammikuuta 2016

Jäälyhtyjä

 
 
Pakkanen on paukkunut tällä viikolla, välillä aika hurjissakin lukemissa. Aurinko on näyttäytynyt, ilmassa on ollut hyvinkin keväistä säätä. Kunnon pukeutumisella on voinut nauttia tästä kauneudesta, valoilmiöistä. Tai, sitten on voinut vetää villasukat jalkaan ja käpertyä vilttiin, sohvannurkkaan nauttimaan takkatulesta.
 
Nyt jos koskaan on ollut sopiva hetki tehdä jäälyhtyjä. Meillä täällä etelässä ei lunta juurikaan ole, luomassa talvista tunnelmaa. Jäälyhdyt ovat jäätyneet nopeasti, niitä on tullut lähes liukuhihnalta.
 
Jäälyhtyjä voi jäädyttää vaikka millaiseen astiaan ja jokainen kappale on erilainen. Tänä vuonna meillä on jäädytetty perinteisten ämpäreiden lisäksi,  pari lyhtyä saavissa sekä yksi rikkoutunut pallokin pääsi jäälyhdyn muotiksi.
 
Aurinko valaiseen päivällä ja nämä jäälyhdyt loistavat pimeällä. Oikeastaan, lumi antaisi vain plussan tähän kauniiseen tunnelmaan.
 
Joten, nauttikaamme tästä kauneudesta, auringonsäteistä ja jääkiteiden säihkeestä. Mukavaa viikonlopun jatkoa!
 
Kaisa



keskiviikko 6. tammikuuta 2016

Tuumasta toimeen

Toisinaan on töitä, joita siirtää ja siirtää tuonnemmaksi. Tehdään sitten joskus kun on aikaa. Tai, jännittää, osaanko minä, suoriudunko tehtävästä.
 
Vaihdoimme viime kesänä paattia. Paatti vaikutti hyvältä, toimivalta, siistiltä. Tietenkin oli kohtia, joita ajattelimme että uusimme tässä vuosien mittaan. Mutta, mitään välttämätöntä/pakollista ei ostovaiheessa havaittu.
 
Mutta, kuinka kävikään. Ensimmäiset veneretket paljastivatkin, että aikaisemmalla omistajalla on ollut paatissa eläimiä. Ja, tuota karvaa on paatin materiaaleissa, kaikkialla. Ja, meillä kun keskimmäinen on astmaatikko, ei tämä yhtälö oikein ole toimiva.
 
Joten, veneilykausi jäi hyvin lyhyeksi. Edessä oli paatinnosto ja selvittely, minne saamme paatin talveksi, kuivaan sekä lämpimään. Kaikella on tapana järjestyä, niin tälläkin kertaa. Säilytyspaikka löytyi ja alkoikin paatin ehostaminen.
Paattia oli jo osittain kunnostettu, eli kaikki seinämateriaalit eivät enää olleet alkuperäistä materiaalia. Nämä alkuperäset olivat juuri tuollaista kangaspintaista, jotka olivat keränneet itseensä kaiken mahdollisen karvan. Joten, nämä alkuperäiset materiaalit revimme pois, sekä teimme hieman pohjatöitä.
Onneksi saimme revittyä nämä vanhat pois helposti ja palaset olivat lähes ehjät. Kun tänään vihdoinkin tartuimme tuumasta toimeen ja aloitimme tämän projektin, uusien materiaalien paikoilleen laittamisen. Vanhoista paloista saimme siis hyvät kaavat, joiden mukaan oli helppo leikata uudet palaset. Toki palasia piti hieman sovittaa ja leikata, mutta ilman vanhoja paloja, työ olisi ollut varmasti paljon haastavampaa.
 
Näin, kun teimme mieheni kanssa ko työtä ensimmäistä kertaa, projekti käynnistyi hyvin. Ja, saimmekin tänään tehtyä takakajuutan kokonaan, seinät ja katon. Työnjälkeen olemme hyvinkin tyytyväisiä. Tästä on hyvä jatkaa etukajuuttaa kohden.

Seuraavana haasteena, tuon etukajuutan lisäksi, on patjojen uusiminen sekä päällystäminen. Eli, etsinnässä onkin verhoilija.
 
Huomenna alkaakin taas koulut ja lomailut on lomailtu hetkeksi. Joten, toivotankin kaikille koululaisille oikein mukavia koulupäiviä. Nautitaan kirpsakoista pakkaspäivistä!
 
Kaisa


sunnuntai 3. tammikuuta 2016

Juhlan aika

Vietimme eilen esikoisemme 10-vuotis syntymäpäiviä. Virallinen syntymäpäivähän oli jo joulukuussa, mutta isän töiden vuoksi siirsimme juhlimisen myöhemmäksi. Joten, nyt oli juhlan aika. Kutsut lähetimme jo syksyllä, jolloin jokainen kutsuvieras sai järjestettyä juhlat sopimaan omaan kalenteriinsa. Saimmekin iloksemme koko lähisukumme/-piirimme juhliin.
 
Syntymäpäiväsankari sai itse päättää mitä juhlissa tarjotaan. Tarjottavien toteuttaminen vain jäi meille vanhemmille. On mukava toteuttaa kun tietää että kaikki listalla olevat tarjottavat on sankarin mieleen, lempiruokia. Noista tarjottavista laitankin uutta postausta ja reseptiä myöhemmin.
Alkumaljojen kohottaminenhan kuuluu juhlaan ja varsinkin kun kyseessä on kymmenet. Hauskasti sankari jo suunnitteli tulevaa, 20-vuotis syntymäpäiviään. Näihin juhliin me vanhemmat emme kuulemma sitten enää pääsekään. No, ei mennä asioiden edelle. Ehkä, vielä muutamat juhlat saamme juhlia hänen kanssaan. Mutta, hyvä että suunnitelmat jo tulevaisuudessa.
 
Kymmenen kynttilää kakun päälle, aika paljon. Toteutimmekin tämän hieman eritavalla. Keräsimme lyhtyjä, jotka asettelimme pihalle numeron 10 muotoon. Mitä pidemmälle ilta meni ja aurinko laski, pääsivät lyhtymme loistamaan pihalla. Näitä kynttilöitä ei puhallettukaan sammuksiin vaan annettiin loistaa ja valaista, vielä eilen niin mustaa maata. Tänäänhän saimmekin herätä hennon lumipeitteen valaisemaan päivään.
Juhlat sujuivat mukavasti, leppoisassa tunnelmassa. Vaikka ulkona olikin kova pakkanen oli tunnelma sisälle lämmin. Sankari oli tyytyväinen, mikä tärkein.
 
Nyt meidän perheen juhlat ovatkin taas tällä erää juhlittu, syksyllä aloitammekin kierroksen jälleen alusta. Vielä tuleva viikko on ns rikkinäinen ja sitten alkaakin taas kaikilla tuttu, turvallinen arki. Hieman on jo ilmapiirissä havaittavissa, että kouluun ja päiväkotiin olisi mukava mennä. Nähdä jälleen kavereita. Näin loma-aikaan kun jokaisella perheellä on omat ohjelmansa/menonsa, ei aina kavereiden tapaaminen onnistu.
 
Näissä mukavissa, hennosta lumisateesta nauttien, toivotan kaikille mukavaa alkavaa viikkoa!
 
Kaisa
 

perjantai 1. tammikuuta 2016

Vuosi 2016

Keväällä 2015 aloittamani blogi on kantanut tänne saakka. Kiitos siitä teille lukijani. On ollut mukava saada uusia tuttavuuksia ja tuttavat vuosien takaakin on löytäneet blogini. Kommenttinne ilahduttavat minua ja rohkaisevat sekä antavat voimia jatkaa uuden/seuraavan postauksen merkeissä.
 
Vuosi on vaihtunut. Viime vuosi oli hyvä ja kiitollisena aloitankin uutta vuotta.
 
Toivotankin teille kaikille oikein mukavaa, onnellista ja rakkauden täyteistä vuotta 2016!
 
 
Kaisa