maanantai 28. maaliskuuta 2016

Kana-caesarsalaatti

Pääsiäinen on vietetty ja kevät on saapunut. Tai, ainakin meillä on lumi sekä jää sulanut kiitettavästi. Vielä varjopaikoissa on hiukan, mutta ihan kohta pääsee haravoimaan ja pihahommiin. Ja, alkaahan tällä viikolla jo huhtikuu...

Ja, nyt haluankin ilokseni todeta, että olen saanut useamman uuden lukijan blogiini. Ihanaa! Toivottavasti viihdytte blogini matkassa!

Ja, sitten otsikon aiheeseen. Meille kun tulee vieraita illanistujaisiin, on tarjoilu lähes selvä. Nimittäin, tarjolla on kana-caesarsalaattia. Ja, näillä tarjoiluilla mentiin pääsiäisenäkin. Niin helppo ja aika varmasti tekee kauppansa kaikille. Ja, lisukkeeksi vielä pala patonkia. 
Tapanani on silppua kaikki aineet aika pieneksi ja sekoittaa keskenään. Ja, ainekset ovat: jäävuorisalaattia, rucola, krutonkeja ja maustamattomia kananpojan fileepihvejä. Fileet paistetaan ja annetaan jäähtyä, jonka jälkeen sekoitetaan muiden aineiden joukkoon. Ja, lopuksi päälle raastetaan juustohöylällä parmesaanijuustoa, saavat olla lähes "lastuja".
KASTIKE

1 kananmuna
2,5 dl rypsiöljyä
1 valkosipulinkynsi
1 rkl vettä
0,5 rkl valkoviinietikkaa
0,5 rkl Dijon-sinappia
tilkka sitruunamehua
ripaus mustapippuria

Mittaa kaikki aineet blenderiin ja purista joukkoon myös valkosipulinkynsi. Sekoita kaikki aineet hyvin. Kastikkeesta tulee aika valkosipulinen, mutta on ainakin meidän perheen makuun.
Olen laittanut kastikkeen tarjottavaksi erikseen, eli en ole sekoittanut salaatin joukkoon. Jokainen saa näin makunsa mukaan lisäillä tai olla lisäämättä.
PATONKI

2,5 dl vettä
20 g hiivaa
1 tl suolaa
6 dl vehnäjauhoja
2 rkl öljyä

Liuota hiiva kädenlämpöiseen veteen, lisää suola. Sekoita joukkoon pikkuhiljaa jauhot ja lopuksi öljy. Anna taikinan kohota lämpimässä.

Jaa taikina kahteen osaan. Kauli taikina ohueksi ja rullaa rullalle. Tee patonkiin muutama viilto. Anna vielä kohota pellillä, kunnes uuni on lämmennyt.

Paista patongit 250 asteessa n15 min. Lisää uuniin kulho jossa hiukan vettä. Näin saat patonkiin rapean kuoren.
Salaatti on aika täyttävä ja näin sopii hyvin juurikin illanistujaisiin. Ja, maistuu myös lapsillekin.

Oikein mukavaa alkanutta viikkoa ja nautitaan aurinkoisista kevätpäivistä!

Kaisa

perjantai 25. maaliskuuta 2016

Höyhenen kevyttä

Tänä keväänä meillä on tehty remonttia koululaisten huoneisiin sekä ehostettu paattia aika paljon. Muu koti onkin saanut elää omaa elämäänsä rauhassa. Olohuone on ollut läpikulkupaikka, en muista koska viimeksi olen siellä istunut. Vapaat hetket olen maalannut listoja, ommellut verhoja... Ikkunat odottavat pesijäänsä.

Pääsiäiseen valmistautumisen aloitin hyvissä ajoin. Mutta, siihen se siten jäikin. No, tuleehan tuo pääsiäinen ilman suurempaa hössötystäkin.
Vaikka ohjelmaa onkin ollut riittävästi, ehdin pyörähtämään pikaisesti kaupoilla. Ja, niinhän siinä kävi, että en päässyt kaupasta pois tyhjin käsin. Nämä ihastuttavat, höyhenen kevyet lasimunat lähtivät mukaani.

Munat olisi voinut ripustaa oksaan roikkumaan. Mutta itse laitoin munat tuohon olohuoneen pöydälle, valkoisen helmililjan kaveriksi.
Pöydällä munat ovat aikamoisella vaaravyöhykkeellä. Herättävät suurta kiinnostusta kuopuksen mielessä. Mutta, toisaalta ovat myös hyvää harjoitusta, kaikkeen kun ei tarvitse koskea eikä heittää. Katsotaan, säilyvätkö lasimunani ehjänä säilytykseen saakka.

Itse toivon että näiden neljän vapaan aikana, saan nukkua pitkään ja ehdin nauttimaan aurinkoisesta ilmasta!

Toivotan teille kaikille lukijoille oikein rauhallista ja rentouttavaa pääsiäistä!

Kaisa



tiistai 22. maaliskuuta 2016

Kipsimunat

Hieman on asetelmat pöytien päällä muuttuneet. Esille olen nostanut hiukan enemmän keväistä ilmettä ja nyt myös pääsiäistä. Rappujen alla olevalle pöydälle olen asetellut lampaat sekä lasten kanssa askarrellut kipsimunat.
 
Kipsimunia oli mukava tehdä ja jokaisesta kun tuli erilainen. Kipsinauha on muutenkin mukava materiaali. Kekseliäisyys on vain rajana, mitä siitä keksii tehdä.
Pöydällä komeilee myös esikoiseni tekemä kello. Poika sai joululahjaksi lehtisahan sekä kellokoneiston viisareineen. Ja, äidillehän hän sitten teki kellon. Suunnittelussa on hyvin otettu huomioon, mikä on äidin sisustustyyli.  
Ja, totta. Pöydällä on myös tekokasvi, inhokkini. Mutta, tässä pimeässä nurkassa kun ei menesty mikään aito kasvi. Kuitenkin tämä nurkka kaipaa mielestäni kipeästi tuota vihreää. Joten, ainut vaihtoehto on tällainen tekokasvi. Toisaalta sopii hyvin minulle, viherkasvien hoito kun ei ole vahvinta osaamistani.
 
Kaisa


sunnuntai 20. maaliskuuta 2016

Nahkaiset seinälenkit

Olen katsonut By Lassen Stropp nahkaisia seinälenkkejä. Lenkit ovat vaan jääneet joka kerta kauppaan, hinta kun on mielestäni ollut aika kova.

PUISTOLASSA -blogin Petra oli tehnyt vanhasta nahkavyöstä seinälenkit. Joten, tästä ideasta innostuin myös minä, mieheni avustuksella tekemään myös meille tuollaiset seinälenkit.
Makuuhuoneemme seinässä oli valmiina kaksi reikää, joten niihin pyysin lenkit ruuvaamaan. Lenkit ovat nyt hiukan liian lähekkäin, mutta kelpaavat minulle.

Nyt minulla on paikka, jonne voin valita seuraavaksi päiväksi vaatteet. Tai, johon voin ripustaa nuo vaatteet, sen sijaan että heittäisin tuohon rahille kasaksi.

Seinälenkit saatiin asennettua nyt illalla ja tietenkin minun piti ne heti kuvata, jotta pääsin ne teille esittelemään. Olen niin tyytyväinen seinälenkkihin ja kun vielä olivat ns ilmaiset. Kaikki tarvikkeet löytyivät kotoa, lyhyeksi käynyttä vyötä myöten.

Oikein mukavaa ja aurinkoista alkavaa viikkoa teille kaikille lukijoille!
Kaisa


perjantai 18. maaliskuuta 2016

Itsensä huijaamista?

Tuossa postailin runsaasta karkin syömisestäni. Ei se nyt mikään ongelma ole, mutta pakko myöntää, että liikaa karkkia syön.

Entä, jos ns vaihtaisi karkit kuivattuihin marjoihin ja pähkinöihin. Ja, söisi enemmän kunnon ruokaa ja napostelisi vähemmän. Ehkä helpommin sanottu kuin tehty!

Tein pähkinöistä ja marjoista tuollaisen sekoituksen, sen sijaan että olisin kaatanut kulhoon säkillisen irtokarkkeja. Kulho on tyhjentynyt samanlaisesti kuin ennenkin, eikä pelkästään minun napostelustani.
Jälleen yksi askel kohti terveellisempiä elämäntapoja. Irtokarkkipussia en ole sitten Karkkipäivä postauksen jälkeen itselleni ostanut. Saa nähdä kuinka käy, kun pääsiäinen tulee suklaamunineen.

Onko tämä vain itsensä huijaamista? Pystynkö korvaamaan karkit näillä kuivatuilla marjoilla ja pähkinöillä? Ja, onko siihen pakottavaa tarvetta?

Mutta, nyt näin. Saa nähdä kuinka mun käy!

Oikein mukavaa viikonloppua!

Kaisa


maanantai 14. maaliskuuta 2016

Rock ’n’ Roll

Tästä esikoisemme huoneen muutoksesta kirjoittelinkin jo aiemmin. Nyt huone alkaa olemaan esittelykunnossa. Pojalla oli toiveena että huoneeseen tulee mustaa ja valkoista. Vaikka itsekään en ole mikään suuri värienkäyttäjä, niin kuitenkin yritin ohjeistaa johonkin pieneen väriin, esim verhoissa. Toki kaikki tavarat tuovat väriä, mutta mutta.
Löysimmekin tällaisen ihastuttavan kankaat, Rock,n Roll. Kankaassa on pyöreitä muotoja, pehmentää huoneen muuten niin kulmikkaita muotoja. Kankaan pohjavärinä on valkoinen, lisäksi mustaa, vaaleanharmaata ja keltaista. Ihanan pirteä!
Sängynpäällä olevalla hyllyllä on kummisedän kanssa kerätyt autot ojennuksessa. Ja, vaatekaapin päällä on taulu esikoisesta pienenä. Kaapinpäädyn päällystimme tuolla liitutaulutarralla, saa mukavasti lukujärjestyksen ja muut tärkeät tiedot kirjattua ylös.

Ja, sitten tähän kalusteeseen jota olemme odottaneet. Poika sanoi että haluaisi koulutuolikseen tuolin, jollaisia on pizzeriassa. Eli, pinnatuolin. Vielä haaveena oli saada tuoli jossa on mustat pinnat ja puinen istuinosa. Tuolia ei löytynyt täältä Raumalta, joten etsintää piti laajentaa kauemmas. Tuoli löytyi ja vielä hyvinkin sopivaan hintaan.

Tuoli sopii mielestäni oikein hyvin huoneeseen. Ja, juurikin tuo puuosa tuo huoneeseen lämpöä, sekä mukavaa kontrastia muuten hyvin moderniin ilmeeseen.
Jo olemassa olevaa String -hyllykköä laajennettiin, sarjaan kuuluvalla klaffipöydällä. Nyt on tilaa tehdä läksyt ja kaverikin mahtuu saman pöydän viereen.
Poika investoi huoneeseensa telkkarin. Ja, onhan tuo ihan kiva. Nyt taloudessamme on kaksi telkkaria, joten koululaiset saavat myös katsoa keskenään heidän haluamaansa ohjelmaa.
Yksi seinä tapetoitiin tuollaisella mustalla, hieman kuluneen oloisella tapetilla ja muut seinät maalattiin vaaleanharmaalla. Maalin valitseminen olikin haastavaa. Minun silmissäni kun sävyt näyttivät siniharmaalta ja näin ollen teki hyvin kylmän tunnelman huoneeseen. Mutta, tämä sävy nyt sitten tuntuu parhaimmalta.
 
Kattovalaisimiksi valikoituivat PR homen kattovalaisimet ilman varjostinta. Valaisimet antavat mukavan yleisvalon huoneeseen.
 
Ja, joku voi huomatakin, että minun syksyllä ostamani taulu on löytänyt uuden paikan. No, oikeastaan sopii oikeinkin hyvin esikoisemme huoneeseen.
 
Huoneen muutos onnistui hyvin. Ja, mikä tärkein, esikoinen on erittäin tyytyväinen suunnittelemaansa huoneeseen. Pienenpojan huoneesta tuli varhaisteinin huone. Niin tämä aika vaan kuluu!
 
Kaisa



 

lauantai 12. maaliskuuta 2016

Pääsiäinen kolkuttelee

Eilinen vapaapäivä osoittautuikin hyvin luovaksi. Pyörälenkki kuopuksen kanssa aamulla. Sain nauttia tästä kevään ihanasta tuoksusta sekä auringonsäteistä. Lenkillä havahduin, että pääsiäinen onkin jo aivan kohta. Joten, kotiin tultuamme otin esille muutaman pääsiäiskoristeen. Ensimmäiset koristeet laitoin kuistillemme.

Kiersimme puutarhan kautta, josta ostimme valkoisen helmililjan. Jonka istutin mustaan kukkaruukkuun. Ja, tuohon maljakkoon asettelin lempi pääsiäiskoristeeni. Valkoiset pitsisomisteiset munat, jotka ovat joutuneet hieman kovaan käsittelyyn vuosien aikana. Munat on liimattu kasaan ja yhdestä puuttuu pieni pala. Eipä tämä haittaa, kauniit on edelleen.
Koululaiset toivat kuistille vielä pajunkissojakin. Joten, pääsiäinen on saapunut meille. Vaihdoin jo hiukan talvisia tyynynpäällisiäkin keväisempiin väreihin. Ensimmäinen keväänvihreä tyynynpäällinen löysi kaapista itsensä esille. 
Pääsiäisestä ja keväästä innostuneena, siirryin jo seuraavaan huoneeseenkin. Ja, loputkin pääsiäiskoristeet nostin esille. Vielä ei kaikki koristeet ihan asettuneet paikoilleen, mutta pikkuhiljaa.
 
Nyt jätetään sisustaminen hetkeksi ja lähdetään kannustamaan keskimmäisen joukkue voittoon!
 
Kaisa


torstai 10. maaliskuuta 2016

100% kotona tehty

Voiko tämän enempää olla kotona tehty ja valmistettu tuote? Ei mielestäni. Pienin käsin ja rakkaudella. Mausta sen tietää!
 
Lasten kanssa leipominen on niin mukavaa. Leipurit ovat iloisia ja innokkaita. Lopputulos on aina täydellinen. Nämä leimasimet on kyllä kiva keksintö. Kotona tehtyä, kuin kaupasta ostettua.
Reseptikin on hyvin yksinkertainen ja aineetkin löytyvät yleensä kaapista. Eli, ei erikoisia mausteita yms.

LEIMASINCOOKIES

80g pehmeää voita
120g sokeria
1 muna
180g vehnäjauhoja

Vatkaa voi ja sokeri vaahdoksi. Lisää muna ja sekoita. Lisää vehnäjauhot, jatka sekoittamista nyt käsin. Rullaa taikina pitkäksi makkaraksi tiukasti tuorekelmun sisään. Siirrä jääkaappiin noin kahdeksi tunniksi.

Poista tuorekelmu ja leikkaa noin 4mm siivuiksi. Leimaa painamalla leima tasaisesti taikinaan. Nosta varovaisesti ylös. Leimasinta kannattaa hiukan jauhottaa.

Laita piparit leivinpaperille ja leikkaa ylijäämä taikinasta juomalasin avulla.

Paista 180 asteessa noin 10-12 min uunin keskitasolla.
Leimasimet lapset saivat tuliaisina jo jonkin aikaa sitten. Ja, ovat olleet meillä satunnaisesti käytössä. Nyt kun teki mieli leipoa jotain hyvää ja yksinkertaista, kaivoimme leimasimet laatikonpohjalta esille. Niin, hyviä piparit olivat, että loppuivat lähes kesken kun kaveritkin tulivat mehukesteille.

Viikko näyttääkin olevan lopuillaan. Huomenna pidänkin vapaapäivää, suunnitelmissa tehdä kuopuksen kanssa jotain kivaa ihan kahdestaan, kun koululaiset ovat koulussa. 

Joten, mukavaa tulevaa viikonloppua!

 Kaisa



tiistai 8. maaliskuuta 2016

8.3.

Oikein ihanaa naistenpäivää teille kaikille lukijoilleni!

Kaisa

sunnuntai 6. maaliskuuta 2016

Paperi loppu

Onko teillä loppunut koskaan piirustuspaperi? Meiltä on "loppunut". Tai, ainakin mielenkiintoisempaa oli piirtää vaatekaapin päätyyn. No, tämä piirtäminen ei tapahtunut ihan eilen, vaan kuusi vuotta sitten, kun juuri olimme muuttaneet uuteen kotiin.

Tämä taideteos syntyi mustalla tussilla, joka oli eksynyt lastenhuoneeseen pienten uteliaiden poikien mukana isän työkalupakista. Vaikka saimmekin tussin aika hyvin lähtemään pois, jäi tuohon vaatekaapin päätyyn muisto tästä taiteiluhetkestä.

Seinä on siis muistuttanut taiteilusta pitkään. Päälle on kiinnitetty taideteoksia ja lukujärjestystä. Mukavaa ratkaisua on mietitty, ei vaan ole tullut mieleen muuta kuin uuden päädyn hankkiminen. Tähän emme kuitenkaan ole lähteneet. Onneksi näitä tilanteita, jolloin paperi olisi loppunut, ei ole tapahtunut muita.
Esikoisen huoneen remontin yhteydessä, kaupasta löysin tätä liitutaulutarraa. Keskimmäinen innostuikin ideastani, liimataan tähän kaapin päätyyn liitutaulutarraa. Ja, tämä työhän sujui häneltä varmasti paremmin kuin minun tekemänä. Ainakin kun kirjoja olen päällystänyt, niin kovin helposti jää ilmakuplia. Tähän päätyyn ei ilmakuplia jäänyt, vaan lopputulos oli erittäin siisti. 
Nyt on paikka johon saa luvalla kirjoittaa tärkeät tiedot ja sinitarralla kiinnittää mielenkiintoiset kortit sekä kuvat. Lopputulos on siis siisti ja muutenkin olen todella tyytyväinen. Tarra oli helppo laittaa paikoilleen ja edullinen ns remontti.

Esikoinen tykästyi myös tähän "muistitauluun". Joten, taidankin hakea toisenkin rullan. Tarran saa helpolla pois,  joten kun kyllästyy poistaminen ei ole suuri operaatio.

Täällä esikoisen huoneesta puuttuva kaluste, puuttuu edelleen. Toimitusajat eivät näytä pitävän. Mutta, yritetään olla kärsivällisiä, eiköhän kaluste pian saavu. Ja, jottei remonttivälineitä tarvitse kiikuttaa liian kaus, keskimmäisen huoneessa alkaa ilmeisestikkin vastaava remontti kuin esikoisella.

Nyt treeneihin kuskaamaan...

Kaisa




keskiviikko 2. maaliskuuta 2016

Kevättä kohden

Viime viikolla saimme viettää hiihtolomaa. Vaikka loma kuluikin perheessämme sairastellen, ehdimme nauttia kauniista auringonpaisteesta. Kävelytiet olivat auringon sulattamia, pajunkissat olivat puhjenneet ja linnunlaulunkin kuuli.

Loppuviikolla satoi lunta, talvi tuli takaisin. Isoisälläni oli tapana sanoa: Uusi lumi on vanhan surma! Joten, tämä vanha sanonta lohduttakoon minua ja muita kevään odottajia. Kyllä se kevät nyt tulee. Lumi sulaa ja ruoho alkaa vihertämään. Oi, sitä odotan!

Toin sisälle pari oksaa kirsikkapuusta. Lämpimässä silmut ovat paisuneet ja kohta aukeavat oikein kunnolla. Mahdanko saada puhkeamaan oikein kunnolla kukkaan?

Oikein tarkkaan kun katsoo, huomaa muutaman kukan jo puhjenneenkin. Kukat ovat niin pieniä ja hentoja vielä.
Maaliskuu on alkanut ja päivät ovat pidentyneet jo hurjasti. Viime viikkoinen loma latasi akkuni ja nyt jaksaakin taas aamuheräämiset sekä työpäivät erilaisella reippaudella. On ihanaa, kun aamulla töihin mennessä on valoisaa ja vielä töiden jälkeenkin ehtii lenkille valoisaan aikaan. Ihanaa!
 
Keväinen aurinko on myös hyvin armoton, näyttää jokaisen sormenjäljen ikkunoissa ja esittelee villakoirat sänkyjen alta. Koti odottaa siis oikein kunnon siivousinspiraatiota. Katsotaan jospa tulevana viikonloppuna saisi aloitettua, huone kerrallaan.

Jään seurailemaan ja odottelemaan silmujen puhkeamista täyteen kukkaloistoonsa!

Kaisa