maanantai 25. huhtikuuta 2016

Verkkarit vai villahousut?

Ensi sunnuntaina alkaa kevät virallisesti. Tai, ainakin pienempänä vappua odotin kovasti, silloin nimittäin oli lupa laittaa uudet kevätvaatteet päälle. Tänään aamulla kyllä mietin, laitanko päälleni verkkarit vai villahousut?
 
Töihin oli lähdettävä ja kuopuskin piti viedä päiväkotiin. Autoon oli vaihdettu jo kesärenkaat, kuopuksen talvihaalari oli onneksi vielä tuulikaapissa. Taivaalta sateli lunta, hyvä että eteensä näki, pyyhkijöistä ei juurikaan ollut apua. Vaikka kuinka ajoi hiljaa (todella hiljaa), ei nopeudella juurikaan ollut merkitystä. Sen verran oli lunta, että kinoksia oli kertynyt ja paras oli ajaa vain uria pitkin. Hiukan kun uralta tippui, oli peli menetetty ja renkaat ojanreunalla. Onneksi koululaisten koulumatka on sen verran lyhyt, että kävellen pääsivät työmaalleen.
 
No, onneksi sain kuopuksen vietyä turvallisesti päiväkotiin ja itsekin pääsin töihin, tosin olin myöhässä aika paljon. Tie kun oli poikki, autojen ojaan ajojen vuoksi. Iltapäivällä kotiin ajellessa, sainkin nauttia sitten ihanasta auringon paisteesta.

Auringon paistetta jatkui vielä illallakin. Niin ulkona kuin sisälläkin, näiden ihastuttavien sitruunoiden muodossa. Vapun säästä ei vielä ole tietoa tai pukeutumisesta, saako päälle pukea uudet kevätvaatteet vai onko farkkujen alle syytä pukea villahousut? No, pukeutumisesta viis, sima on pullotettu. Enää puuttuvat munkit ja serpentiini!
Mutta, mitäs muuta sitä sitten vappuna voisi syödä? Täytyykin miettiä ja tehdä kauppalista valmiiksi. Viikot kun kuluvat nykyään niin kovin nopeasti. Tuntuu että aina on perjantai ja viikonlopun kauppareissu käsillä!
 
Onko teillä jotakin "perinneruokaa" mitä syötte aina vappuna?
 
Oikein mukavaa vapun odottelua!
 
Kaisa

keskiviikko 20. huhtikuuta 2016

Sieluni hymyt -haaste

Tuulta ja tyrskyjä -blogin Ansku heitti minulle mielenkiintoisen haasteen, jonka on alun alkaen aloittanut Iltatähden syttyessä -blogin Pearl Clover.
 
Haaste kuuluu näin:
 
"Listaa ne pienet ja miksei suuretkin asiat, jotka tekevät juuri sinut onnelliseksi, jaa blogissasi tai muualla somessa ja lähde jakamaan hyvää mieltä eteenpäin haastamalla muutkin miettimään syitä olla onnellinen. Kirjoita siis niin viisi kuin sataviisi asiaa - ainahan näitä voi lisäillä jälkikäteen - ja laita vaikka huoneesi seinälle."
 
Olen onnellinen,
 
Minut onnelliseksi ja hymyn huulilleni saa hyvin pienet asiat. Asioita jotka tekevät minut onnelliseksi on paljon. Joten, päätinkin kertoa teille viisi asiaa, jotka tänään ovat tehneet minut onnelliseksi ja saaneet hymyn huulilleni.
 
- Aamulla menin herättelemään lapsia. Kiertäessäni huoneesta toiseen, jokaisen sänky oli tyhjä. Kunnes menin meidän aikuisten makuuhuoneeseen ja löysin kolme paria jalkoja pilkottamasta peiton alta. Peiton alta löytyi kolme ihanaistani ja he pyysivät, jospa voisin tulla köllöttämään vielä hetkeksi heidän kanssaan.
- Mieheni on työreissulla, joten hän lähetti aamulla viestin. Suuren punaisen sykkivän sydämen.
 
- Iltapäivällä puhelimeni soi, keskimmäinen soittaa ja ilmoittaa että on tullut koulusta kotiin. Vaihdetaan koulupäivän kuulumiset, annan tyypilliset neuvoni välipalasta ja läksyistä. Lopuksi poika sanoo: Kiitos äiti eilisestä lenkkiseurasta, vaikka hiukan satoikin!
 
- Laittaessani päivällistä ovikello soi. Ovella on kuopus, "kukkien" kanssa. Äidille kukkia!
- Esikoinen on kova hääräämään keittiössä. Illalla hän sanoi tekevänsä iltapalan. Ja, niin hän myös tekikin. Kaakaot ja voileivät jokaiselle, omien makujemme mukaisesti.
Tässä tämän päivän hymyt  ja erityislaatuiset onnen hetket.
 
Heitän puolestani haasteen seuraaville blogeille:
 
Paulasmarias -blogin Paulalle
Satuelämää -blogin Sadulle
Souliina -blogin Souliinalle

Kunpa sitä vaan aina muistaisi kertoa lähimmilleen, kuinka onnellinen sitä on kun saa heidän kanssaan tätä elämää kulkea!

Kaisa
 
 

sunnuntai 17. huhtikuuta 2016

Auringonsäteet



Keväisten pihatöiden yhteydessä sahasimme hieman myös pihapuidemme oksia. Yläkerran huoneisiin ei oikein valo tuntunut pääsevän. Joten, tuntui että tämä sahaaminen on nyt välttämätöntä.  Nämä vanhat männyt ja koivut ovat olleet suojelukohteitani, rakennusvaiheessa niitä varottiin ja välillä taisivat olla kyllä hieman töiden esteenäkin. Vanha puusto kun on tonttimme ihanuus.

Oksien sahaamisella saatiin valoa yläkertaan, mutta alakerrassakin tapahtui muutosta. Ruokahuoneemme on ollut myös pimeä ja nyt valo pääsee sisälle myös siellä. Tuntuu että ruokahuoneemme sekä koko alakerta kylpee nyt valossa. Pieni muutos, mutta vaikuttaa paljon suuremmalta. Kyllä valolla on vaan suuri merkitys, myös mielentilaa virkistäen. Innostuin ottamaan kameran esille ja kuvaamaan näitä auringonsäteitä jotka tulvivat meille sisälle.

Oikein aurinkoista alkavaa viikkoa!

Kaisa

perjantai 15. huhtikuuta 2016

Paulu'ns

Vapaapäivä, pitkälista tehtävistä töistä. Jotenkaan vaan ei saa aloitettua mitään. Pieni kierros blogeissa ja siinä se on. Juuri tätä olen etsinyt. Nimittäin LA PETITE PRINCESSEn blogi ja sieltä löytyvä resepti Sokerittomaan superpuuropannukakkuun. Jo löytyi energiaa, viikonlopun kauppareissuun ja pannukakkuun tarvittavien aineiden ostoon.
 
Meillä syödään joka aamu puuroa ja lähes viikoittain myös pannukakkua. Mutta, yhdistelmää näistä kahdesta en ole koskaan tehnyt tai syönyt. Resepti vakuutti minut heti, joten ei muuta kuin leipomispuuhiin.
 
Tämä Paulu'ns oli minulle aivan vieras tuotemerkki. Mutta, tuotteet löytyivät hyvin hyllyistä ja mukaani kaupasta lähtikin nyt ensiksi tämä superpuuro, myöhemmin ehkä mysliä tai jotain muuta.
Koululaisten saapuessa koulusta kotiin, oli kodin vallannut tuoreen pannukakun tuoksu. Pöytä oli katettu ja saatiin viettää ihana yhteinen hetki. Tällaisia hetkiä kun tuntuu nykyään olevan aivan liian harvoin. Kun kuopus oli pieni ja olin hänen kanssaan kotona, vietimme tällaisia vastaavia hetkiä päivittäin. Nyt ne hetket ovat ihanina muistoina muistojenlaatikossa.
 
Reseptin otin siis suoraan tuolta LA PETITTE PRINCESSE -blogista. Elisa haastoi blogissaan kokkaamaan jotakin, jossa käyttää yhtenä aineena jotakin Paulu'ns -tuotetta.
 

SUPERPUUROPANNUKAKKU
 
1 annos Paulúns superpuuroa (molemmat maut käyvät)
 
4 dl nestettä (käytä teille sopivaa maitoa, vettä, kasvimaitoa yms)
2 dl jauhoja
1tl leivinjauhetta
0,5 tl kardemummaa
0,5 tl vaniljajauhetta
50g voita tai margariinia sulatettuna
(kananmuna)
 
Valmista puuro pakkauksen ohjeen mukaisesti. Lisää valmiin puuron sekaan kuivat aineet ja sekoita maito, sekä sulatettu voi vähitellen mukaan. Kaada leivinpaperilla päällystettyyn uunivuokaan (25x20cm) ja paista uunissa 200c noin 30 minuuttia. Jos haluat puuropannaria koko pellillisen, tuplaa ainekset. 
 
Pannukakkuresepti on siitä kiva, että sen pystyy tekemään lähes mihin tahansa ruokavalioon sopivaksi. Tämäkin taipuu laktoosittomaksi, maidottomaksi, munattomaksi tai vegaaniseksi.
 
Tein pannukakun tuollaiseen sydänvuokaan, joka on hieman suurempi kuin tuo ohjeessa mainittu vuoan koko. Pannukakusta tulikin hieman ohut, mutta ensikerralla tiedänkin tehdä taikinaa sitten puolitoista annosta.
 
Pannukakku sai hyvän vastaanoton ja pieni palanen kun päivällä jäi, hävisi iltapalalla nälkäisiin suihin. Tätä tehdään meillä varmasti toistekin. Ja, huomenna aamulla meillä syödäänkin superpuuroa.
 
Oikein aurinkoista ja energistä viikonloppua teille kaikille!
 
Kaisa


keskiviikko 13. huhtikuuta 2016

Vihdoinkin täällä

Nimittäin kevät on vihdoinkin saapunut oikein kunnolla ja olen bongannut ensimmäiset leskenlehdet. Jostakin pilkottaa jo vihreää, uutta ruohoa. Mutta,  kyllä maa on vielä kovin ruskea. Onneksi nämä ihanat keltaiset pienet auringot luovat säteillään valoa ruskean heinikon joukkoon.
Tänään kävimme tekemässä reilun tunnin mittaisen pyörälenkin. Rannassa oli jo useampi paatti laskettuna. Itse en ihan vielä kyllä kaipaa merelle, niin kylmä tuulahdus mereltä tuli. Toki, pukeutumisestahan tuokin on kiinni. Niin kuin viime vuonna saimme opetella, jos merelle haluaa juhannuksena, on oltava villaa reilusti päällä.  
Toivottavasti ennusteet kylmemmästä ilmasta ja räntäsateista ei pidä paikkansa, vaan tämä aurinkoinen lämpöinen ilma jatkuu. Toisaalta, nyt on vasta huhtikuun alkupuoli, kaikki on mahdollista.
 
Joten, nautitaanhan näistä aurinkoisista uskomattoman kauniista päivistä ja muistellaan niitä sitten kun kevätsateet saapuvat!
 
Kaisa




lauantai 9. huhtikuuta 2016

Katson ulappaa

Muistan kuinka pienenä tyttönä juoksin mummuni puutarhassa, kuin jossakin paratiisissa, niin kaunista siellä oli. Kukkapenkkejä, omenapuita ja lainehtivia viljapeltoja. Samalla kun minä juoksentelin ja leikin nukkejeni kanssa, mummuni maalasi tauluja kukkasista ja viljapelloista. 

Mummuni maalasi tauluja harrastuksenaan. Malleina hänellä oli juurikin kukat, sekä maalaismaisemat. Miehelleni hän maalasi taulun, Katson ulappaa. Tämä taulu on ollut meillä jo 15 vuotta,  ja etsinyt paikkaa kodistamme. Taulu ei ole ollut aikaisemmissa kodeissamme esillä, mutta nykyisessä kodissamme sijoitimme taulun ruokahuoneeseemme, astiakaapin päälle.

Kaapin päälle on kerääntynyt milloin millaisiakin asetelmia ja usein niin, että taulu on jäänyt hyvin piiloon. Mutta, nyt tyhjensin päällisen ja asettelin päälle matalampaa sekä niukempaa asetelmaa. Mietin jopa, jätänkö päällisen aivan tyhjäksi. 

Ehkä tästä lähtien taulu saa olla kodissamme aitiopaikalla. Juurikin tässä ruokahuoneessa, kotimme keskeisimmällä paikalla. Kaikkien nähtävillä. Muistona mummustani, jonka kanssa sain viettää aikaa aina tähän kevääseen ja näihin päiviin saakka.

Kaisa



sunnuntai 3. huhtikuuta 2016

Terassikausi avattu

Aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta. Lenkkeiltiin ja karsittiin hieman pihamäntyjä koko lauantai. Välillä oli pakko mennä sisälle syömään, jotta taas jaksaa puuhastella. Vaikka aurinko lämmittikin jo mukavasti, on tuo nurmikko paikoitellen vielä kovin märkä. Ei ihan kaikkialta  ole vielä haravointi kunnossa.
Niin kuin varmasti moni muukin, myös me avasimme terassikauden. Ja, voiko välipala pihapelien ja pihatöiden lomassa maistua paremmalta kuin juurikin ulkona. Kannoin pari tuoliakin esille ja taljan niiden päälle. Vaikka aurinkoista olikin ja tuntui lämpimältä, ei ihan vielä voinut keventää vaatetusta. Ja. mielellään istahti taljan päälle kuin pelkälle tuolille.

Lapset olivat innoissaan kun saivat välipalan pihalle. Ja, mikäs tuossa auringossa oli itsekään istuessa ja nauttien kahvista sekä ihanasta seurasta.
Perjantaina tein pitkästä aikaa focaccia. Tällä kertaa laitoin päälle kirsikkatomaatteja sekä kuivattua rosmariinia. Leipä maistui hyvältä vielä seuraavanakin päivänä. Vai, vaikuttiko ulkona syöminen asiaan?
Toivottavasti nämä kauniit ilmat jatkuvat alkavallakin viikolla!
Kaisa

perjantai 1. huhtikuuta 2016

Keittiön pöytä

Viikkosiivous on tehty ja kevät aurinko paistaa mukavasti. Maaliskuu vaihtui huhtikuuksi, kesä on jo parin kuukauden kuluttua. Innostuin ottamaan kameran esille ja kuvailemaan alakertaamme, jota aurinko valaisi mukavasti. Joten, nyt onkin luvassa muutama postaus juurikin alakerrastamme. Ja, niin kuin otsikko jo lupailikin, ensin on vuorossa keittiömme.
 
Useammassa blogissa on ollut kirjoitusta keittiön pöydistä. Kuinka hankalaa on löytää sopiva pöytä keittiöön, usein vielä aika ahtaaseenkin paikkaan.
 
Meillä on mielestäni toimiva keittiö, sopiva meidän tarpeisiin. Mutta, keittiöön ei ole suunniteltu mahtuvaksi ruokapöytää tai ainakaan viidelle hengelle. Keittiön vieressä kun on ruokahuone, jonne mahtuu suurempi pöytä. 
Itse halusin kuitenkin keittiöön ruokapöydän, jossa syömme arkisin. Ja, missä kuopus askartelee sekä tekee palapelejään (ja koululaiset tekivät läksyt, ennen kuin saivat nuo uudet pöydät huoneisiinsa). Pöydän hankkiminen vaan osoittautuikin hankalammaksi projektiksi kuin olin ajatellut.
Vuosien varrella meillä on ollut kokeilussa erilaisia vaihtoehtoja pöydäksi sekä tuoleiksi. Nopeasti selkiintyi, että pyöreä pöytä jossa on keskellä yksi jalka, ns trumpettijalka, on paras. Ei siis pöydänjalkoja määrittämässä istujan paikkaa, eikä pöydännurkkia joihin ohimennen lyö itsensä. Tuoleiksi parhaat olisivat jakkarat, saa työnnettyä pöydän alle, eikä näin vie tilaa pöydän vierestä. Mutta, jakkarat muuten eivät olleet mieleemme. Vaan halusimme selkänojalliset tuolit.
Pyöreitä pöytiä on markkinoilla kiitettävästi. Mutta, tuntui että sopivankokoista pöytälevyä ei ole valmiina. Tilasimme pyöreän laminoidun pöytälevyn, jonka veimme ammattikoulun puupuolelle. Jossa reuna sitten viistettiin suunnitelmieni mukaan. Näin saimme tuon kauniin viilun näkyviin ja samalla hiukan puuta, antamaan lämpöä muuten aika kylmään keittiöön. Jalan tilasimme Kodinonnen Johannalta, samoin kuin Calligarisin basil -tuolit. Tuoleihin valitsimme valkoiset istuinosat ja puiset jalat.


















Olemme olleet tähän yhdistelmään todella tyytyväisiä. Ja, kun työntää tuolinsa käytön jälkeen pöydän alle, niin tilaa jää pöydän ympärille ihan kiitettävästi kulkemista varten.

Illalla olimme vielä pihalla ja aloitin haravointiurakan. Vaikka mielestäni syksyllä haravoin lehdet pois, on niitä sekä neulasia jälleen hurjasti pihalla. Vielä nurmikko on märkä ja osittain jäässäkin, joten tuo haravointi on keskittyi sepelille sekä laatoituksen harjaamiseen. Mutta, nopeasti tuo aurinko sekä tuuli kuivattaa ja sulattaa loputkin lumet/jäät.

Oikein mukavaa ja aurinkoista viikonloppua!

Kaisa