maanantai 27. kesäkuuta 2016

Mitäs tehtäisiin?

Juhannus sujui mukavasti auringon paistaessa. Nautittiin kaupungin vallanneesta festari tunnelmasta. Ja, ystävistämme jotka tulivat tänne Raumalle keskikesän juhlaa viettämään. Ilma suosi ulkona syömistä, seurustelua, pihapelejä ja vesileikkejä. Ja, mässäiltyä sitä tuli kyllä kohtuuttomasti.

Tänään oli aika palata arkeen ja kiinnittää köydet taas hetkeksi kotilaituriin. Mies lähti töihin ja koululaiset leireilemään mökille. Jäätiin kuopuksen kanssa kahdestaan kotiin. Mitäs tehtäisiin? Kotona on niin hiljaista ja rauhallista. Normaalisti on joku jonnekin menossa, puhelimet soi, aina jollakin on puheripuli. 

Käytiin pyörä-/juoksulenkillä vesisateessa. Kuopus tokaisi, että äiti tarvitsisi pyyhkijät silmälaseihin. Niin, paljon satoi vettä kun kuuro osui päällemme. Onneksi oli suht lämmintä, joten ei sade juurikaan haitannut. 

Syötiin iltapalaa virekkäin istuen. "Jos tänään olisin pikkuinen ja kantaisit minut sänkyyn, sinun viereen?" tiedusteli kuopus. Tietenkin olet tänään pikkuinen ja nukutaan vierekkääin. Ja, olisihan sitä voinut itsekin jäädä tämän pikkuisen viereen jo nukkumaan.

Mukava päivä taas takana ja ihanaa laatuaikaa kuopuksen kanssa. Kyllä tekee hyvää olla aina välillä kahdestaan lapsen kanssa!

Ilta-auringon paistaessa toivotan teille kaikille lukijoille oikein ihania kesäkuun viimeisiä päiviä!

Kaisa


torstai 23. kesäkuuta 2016

Juhannus ja Joulu

Juhannus ja Joulu, yhtä kuin lupa syödä. Eikös se hieman näin mene. Kumpanakaan ei lasketa kaloreita vaan syödään kaikkea hyvää mitä mieli tekee. Tai, ainakin itsestäni tuntuu siltä. Jouluna on perinteikkään jouluruoat, juhannuksena grillataan ja grillataan. Välissä voi syödä vähän terveellisiä mansikoita kera kermajäätelön, oi että on hyvää.
 
Näyttää siltä että tänä juhannuksena saamme nauttia kauniista ilmasta ja aurinko lämmittää meitä. Tai, ainakin nyt näyttää siltä että huomenna ei tarvitse edellisten juhannusten tapaan pukea untuvatakkia päälle. Ja, saamme nauttia hyvästä ruoasta ulkona, ilman että pelkäämme milloin sadekuuro kastelee.
 
Iltalenkki halki RMJ festivaalialueen. Innokkaimmat juhlijat olivat jo saapuneet odottamaan huomista, jolloin festivaalit varsinaisesti alkavat. Hienoa että tällaisia festivaaleja järjestetään, on kaupungissakin tapahtumaa näin juhannuksena. Suurin osa kun lähtee mökeille tai saareen.
 
Ilta auringon helliessä aloitimme itsekin juhannuksen vieton, grilli kuumaksi ja grillaamaan. Tämä terveysintoilu ja kaloreiden kerääminen alkakoon, hampurilaista iltapalaksi. Mutta, maistui kaikille. Jatketaan noita terveellisimpiä ruokailuja sitten taas maanantaina!
Toivotan teille kaikille oikein mukavaa ja aurinkoista Juhannusta!
 
Kaisa

sunnuntai 19. kesäkuuta 2016

Tänään en lähde kotoa minnekään...

Aamulla herätessäni, ajattelin että tänään en lähde kotoa minnekään. Vaan, selätän tuon korkean pyykkivuoren, pesen kylpyhuoneen... Vettä on satanut koko yön, tuulee ja on muutenkin aika harmaata. Eli, oiva päivä viettää aikaa kotona ja lyhentää tehtävälistaa.
 
Kuinka sitten kävikään. Aamupäivällä otin silitysraudan esille ja sainkin pyykkivuoren selätettyä. Lähdin innokkaana pesemään kylpyhuonetta, mutta... Löysinkin itseni lukemasta sisustuslehteä sekä pohtimasta saunatupamme sisustusta.  

Saunatupamme on käytössä hyvinkin vaihtelevasti. Ja, näin sisustuskin on hieman pysähtynyt. Tuvassa on hieman merellinen/mökkimäinen sisustus. Tila on korkea ja näin tuntuu että tilaakin on paljon enemmän mitä todellisuudessa neliöitä on. Ja, toki tuo valkoinen paneeli seinissä sekä katossa tuo valoisuutta ja avaruutta.
Sohvana on tummanharmaa divaanisohva, jonka saa levitettyä yövieraille. Ja, onhan sitä mukava lähteä vähän retkelle, yöpyä pihasaunalla, melkein kuin mökillä olisi. Sohvapöytänä on vanha kirstu, jonka aikoinamme pelastimme ja kunnostimme mieheni kanssa.

Saunatuvalla on pikkuinen "keittiö", jääkaappi ja pikkuinen kaappi, jossa saa säilytettyä muutamia astioita. Tunnelikiuas tuo oman tunnelmansa tilaan, kun saunaa lämmittäessä voi nauttia "takkatulesta".
 
Lehteä lukiessani ja sisustusta miettiessäni, tulin siihen tulokseen että saunatupamme on hyvä juuri tällaisena. Vuodenaikojen mukaan vaihtuva maisema luo sisustuksen tilaan ja hetket jotka vietämme tuvassa on sisustusta tärkeämpiä.
 
Päivän saldona on siis pyykkivuoren selätys, saunatuvan kuvaaminen ja kalastusreissu saaristoon. Ei huono. Kyllä nuo muut tehtävät odottavat kiltisti vuoroaan. Ja, kun saaliiksi tuli arvokasta yhteistä aikaa perheen kanssa.
 
On nautittava hetkestä ja elettävä sen mukaan!
 
Joten, toivotankin teille kaikille oikein mukavaa alkavaa viikkoa ja juhannuksen odotusta!
 
Kaisa

perjantai 17. kesäkuuta 2016

Unohtunut postaus

Vapun jälkeen lupailin laittaa reseptiä tarjottavistamme, mutta olen kokonaan unohtanut. Kunnes lapset tiedustelivat, milloin teen taas nugetteja ja ranskalaisia heille. No, nyt voin tehdä kun olen teillekin reseptin jakanut.

Eli, tässä olkaa hyvät:

NUGETIT

Maustamattomia kanafileitä
Rasvatonta piimää
TUC-keksejä

Pilko fileet palasiksi ja laita kulhoon. Kaada päälle piimää, niin että fileepalat peittyvät. Peitä kulho ja laita jääkaappiin. Annetaan "marinoitua" yön yli.

Murskaa TUC-keksit. Olen käyttänyt ihan perinteisiä keksejä, mutta maustetuilla kekseillä saa makua nugetteihin.

Valuta marinoituneet fileet hyvin ja pyörittele murskassa. Levitä uunivuoalle, ei päällekkäin. Uuniin 225 astetta ja noin 25 min. Olen lopuksi vääntänyt uunin vielä grillivastuksille, pinta saanut kauniin ruskeanvärin.
 RANSKALAISET ja BATAATTITIKUT

1 kg jauhoisia perunoita ja bataatti
3 rkl oliiviöljyä
1 tl suolaa
  
Pese perunat huolellisesti (kuorisin kyllä vanhat perunat, uudensadon perunoille riittää varmasti peseminen) ja kuori bataatti, paksuiksi viipaleiksi.

Siirrä perunat omaan kulhoon ja bataatit omaan, pyöräytä öljyssä. Mausta suolalla. Kaada perunat sekä bataatti leivinpaperin päälle pelille ja levitä ne yhteen kerrokseen. Paista 225 asteessa kiertoilma noin 30 minuuttia, kunnes on kypsiä. Käännä lastalla kypsentämisen puolessa välissä.

Lisukkeeksi vielä kurkkua ja tomaattia. Olen tehnyt pari erilaista dippiä, lasten toiveiden mukaisesti. Näillä dipeillä saa mukavasti lisämakua nugetteihin.

Ja, jälleen kerran helppo valmistaa sekä tekee kauppansa niin vauvasta vaariin!

Rentouttavaa viikonloppua teille kaikille lukijoilleni!

Kaisa

tiistai 14. kesäkuuta 2016

Vaihtelevaa säätä

Tämä kesä on meillä hyvin erilainen, kuin aikaisemmat. Aiempina kesinä meistä on ollut toinen vanhemmista koko kesän kotona, aikaisemman työni sekä hoitovapaiden vuoksi. Nyt kun olemme molemmat työelämässä, on lomat pidettävä peräkkäin. Joten, yhteistä lomaa ei varsinaisesti ole. No, mutta tällä järjestelyllä, me niin kuin monet muutkin perheet saamme taattua pienille koululaisille turvallisen kesäloman. Kyllä 8 tuntia on aika pitkä aika koululaisten olla kotona keskenään pidempään. Toki tällaisiakin päiviä meillä tulee, mutta ei onneksi montaa.
 
Kun yhteistä lomaa ei varsinaisesti ole, on viikonlopuista otettava kaikki irti. Onneksi on mahdollisuus järjestää ns pidennettyjä viikonloppuja. Joten, viime torstaina irrotimme narut ja käänsimme keulan kohti saaristoa, heti kun itse sain työpäiväni tehtyä.
Lähdin saaren toiselle puolelle kuvaamaan. Ja, sainkin koululaiset mukaani myöskin kuvaamaan. Tuuli oli aikamoinen, vaahtopäät löivät rantaan. Kuvasaalis oli aika pieni, enemmän oli linssi kohdistunut ihaniin pienempiin kuvaajiin.
Aamulla kun heräsimme ja jatkoimme matkaa, oli maisemat tällaiset. Vaahtopäistä ei ollut tietoakaan kun saartensuojissa mentiin ja aurinkokin näyttäytyi. Päivän saaliina onkin viisi "bandaa", kun aurinkolasit päässä olemme olleet. 
Rantauduttuamme koululaiset lähtivät vielä soutelemaan. Kumivene on kyllä kiva vesilelu, omasta lapsuudestani muistan kuinka veneestä oli iloa koko kesäksi, kunnes aurinko oli hapertanut ja rantakivet puhkaisseet pohjan. Koululaisilla ei vielä pohja tai reuna puhjennut, mutta airo katkesi. Kyllä harmitti, kun uusi vene ja juuri saatu täytettyä. Mahtaakohan mennä takuuseen?

Kalasaalis jäi hieman pieneksi, vaikka kalastaja niin kärsivällinen olikin laiturilla. Koululaiset kävivät vielä uimassakin, itseäni ei veteen kyllä saanut. Perunoiden peseminen kylmässä merivedessä oli minulle riittävä kosketus veden kanssa. Toivottavasti ilmat lämpenevät ja vedet myös, ehkä itsekin uskaltaudun uimaan.

Pidennetty viikonloppu tuli tarpeen, nyt taas jaksaa töissä, juhannusta odotellen.

Oikein mukavaa loppuviikkoa!

Kaisa

sunnuntai 12. kesäkuuta 2016

Tervetuloa meille, osa 5

On viimeisen Tervetuloa meille -postauksen aika. Esiteltävän paikan valitsijana on mieheni ja samalla selviää missä on meidän kodissamme punaisen maton paikka.

Mieheni valitsema paikka, on olohuoneemme ja takka. Takan valinnasta käytiin aikoinaan hieman keskustelua, valkoinen vai harmaa. Mieheni valinta oli harmaa Tulikiven takka vuolukivisydämellä ja sellainen meille sitten tuli. Ja, voin kyllä tyytyväisenä todeta, että hyvän valinnan mieheni teki. Valkoinen jota minä olisin halunnut, olisi ollut tylsä. Hyvä että mieheni piti päänsä!
Takka sijaitsee kodissamme hyvin keskeisellä paikalla, olohuoneessamme. Josta näkee koko alakertamme ja josta pystyy hyvin seuraamaan myös yläkerran tekemisiä, korkean tilansa ansiosta.
 
Varsinaisena lämmitysmuotona meillä on maalämpö, en vaihtaisi mihinkään. Niin luotettava ja helppo, ei vaadi huoltotoimenpiteitä tms minulta (kun mieheni on työreissulla). Takassa meillä palaa tuli talvisin päivittäin ja näin kesäisinkin sytytämme mielellämme tulen, kun ilma hieman viileämpi. Tuo sellaista ihanaa erilaista lämpöä ja tunnelmaa kotiin.
Ja, niin kuin varmasti arvasitkin, täällä olohuoneessa, takan edessä sijaitsee kotimme punaisen maton paikka. Nojatuolissa istuen tai keinutuolissa keinutellen, nauttien takkatulesta.
Nyt ovat mieheni ja pojat saaneet esitellä kodistamme parhaat paikat. Ollaan oltu ulkona ja sisällä, jokainen on valinnut hyvin itsensä näköisen paikan. Tätä "postaussarjaa" on ollut mukava tehdä, kun mies ja pojat ovat olleet hyvinkin innostuneita valitsemaan (ja perustelemaan) parhaan paikan kodistamme.
 
Takana mukava pidennetty viikonloppu merellä, reissusta lisää tuonnempana. Nyt toivottelenkin kaikille oikein mukavaa alkavaa viikkoa, toivottavasti aurinko ja lämpö hellivät lomalaisia!
 
Kaisa 

tiistai 7. kesäkuuta 2016

ONNEKKAAT

Meitä on mieheni kanssa suotu kolmella ihanalla omalla lapsella. Joista vain uskalsimme salaa haaveilla, kun yhteistä elämää lähdimme rakentamaan. Kolmen oman lapsen lisäksi, olemme saaneet arvokkaan tehtävän hoitaaksemme, kolme yhteistä kummilasta. Kaksi pikkumiestä sekä ihanan keijukaisen. 

Kaikki kolme kummilasta ovat tärkeitä meille ja onkin ollut luontevaa omien poikien jatkona, näiden kahden pikkumiehen kanssa. Seurata heidän kasvamistaan ja kehittymistää, hieman eri näkökulmasta, kun eivät ole päivittäin läsnä tässä arjesamme. Ja, kun pää kasvatusvastuu on tietenkin heidän vanhemmillaan. On mukava olla "Kummitus" ja kuunnella hauskoja juttuja, oppia kaivinkoneista ja traktoreista. Sekä, katsoa kuinka pieni kiipeilijänalku ylittää hänelle rakennettuja hidasteita sähköjohtojen luokse. 

Ja, tämä meidän pikkuinen ihana keijukaisemme. Joka on avannut meille aivan uuden maailman, tyttöjen maailman. On Frozen ja ponit yms. Pitsimekkoja, hiuslenkkejä, koruja... 
Minulle kummitätinä tämä on ollut tietenkin luontevampaa, muistanhan oman lapsuuteni sekä pikkusiskoni leikit. Joten, ei tämä kaikki nyt aivan uutta ole minulle. Mutta, miehelläni/kummisedällä on ollut kyllä hieman opeteltavaa. Hyvin luontevasti tämä opettelu on kyllä sujunut ja on ollut ihana seurata, kuinka mieheni silmistä loistaa pilke, kummitytön nähdessään. Ja, eihän tätä pientä keijua voi vastustaa kun hänet näkee. 
Vaikka ollemme saaneet seurata omien lapsiemme kehittymistä, kuunnella heidän hauskoja juttuja, hakea päiväkodista... On kummina oleminen myös jotain erityislaatuista. Hakea kummilapsi päiväkodista, joka jo kaukaa huutaa "Minun kummitätini tulee." Lapsi juoksee syliin, halaa ja antaa mojovan pusun. Saa tuntea itsensä erityiseksi!

Toivottavasti saamme luotua pysyvän ja ainutlaatuisen suhteen näihin ihaniin pieniin ihmisiin. Jotka kasvavat kovaa vauhtia ja oppivat uutta!

Ottakaamme mallia tästä keijukaisestamme ja nautitaan aurinkoisista kesäpäivistä!

Kaisa

torstai 2. kesäkuuta 2016

Tervetuloa meille, osa 4

Tänään teille kotiamme esittelee keskimmäinen poikamme. Hän on innostunut jalkapalloilija ja niinpä hänen valintansa on nurmikenttä "stadion" alapihallamme.
 
Tonttimme rajoittuu kaupungin virkistysalueeseen, niittyyn. Kun muutimme tähän kotiin, tiedustelimme heti kaupungilta, onko mahdollista että ajaisimme itse niittyä. Näin lapset saisivat tilaa potkia ja leikkiä. Kaupungilta saimme myöntävän vastauksen ja näin kaupunkitonttimme sai tuplaten neliöitä.
Nurmikenttä jää tonttimme sekä virtaavan joen väliin. Joten, aitasimme kentän kevyellä aidalla turvallisuussyistä. Kenttä on osoittautunut suosituksi paikaksi, mahdollisuus pelata erilaisia pallopelejä.


Joten, lähetänkin terveiset täältä kentän laidalta, keskeltä vesisotaa. Ilmat ovat suosineet meitä ja kesäiset pelit ovat käynnissä. Enää yksi koulupäivä ja sitten koululaisilla alkaakin ansaittu kesäloma pitkän kouluvuoden jälkeen.
 
Kaisa
 
 
Kuvat on ottanut Ripaus Kardemummaa-blogin Mimmukka.