ITSENSÄ YLITTÄMISTÄ


Välillä on ihan hyvä mennä oman mukavuusalueen ulkopuolella ja tehdä jotain sellaista mistä ei nyt niin kovin nauti. Eilen vietimme koko perhe päivän Turun Flowparkissa kiipeillen. Olemme olleet ennenkin kiipeilemässä, mutta silloin pojat ovat olleet lyhyempiä ja näin radatkin helpompia tai he eivät itse ole halunneet mennä vaativammille radoille. Nyt pojat ovat kasvaneet, eikä kuopuksellekaan riittänyt enää radat, jotka kulkevat lähes maanpinnalla. Eli, minun oli mentävä poikien perässä radoille, joille he halusivat. En siis pidä korkeista paikoista, joten tämä kiipeily ei ole haavelistani kärkipäässä. No, miten päivä sitten noin niin kuin sujui?


Meidän oli jakaannuttava kahteen ryhmään, koska kuopus ei vielä pituutensa puolesta pääse kaikille radoilla. Mies meni ensin kuopuksen kanssa ja minä koululaisten. Koululaiset valitsivat radan mistä aloitimme. Alku oli ihan ok, rappuset ylös ja sitten nuorallakävelyä verkon sisällä. Nuorallakävely sujui kuin tanssi ja eihän siitä voinut pudota kovasti kun verkko suojasi. Mutta sitten, seuraavana olikin lankkuja jotka roikkuivat narujen varassa ja liikkuivat edestakaisin. Kun olin puolessavälissä ylitystä, olin vetänyt spakaatin ja kädet täristen kiskoin itseäni eteenpäin. Tuskahiki valusi ja silmät kostuivat, pelkäsin ihan hirveästi. Huikkasin koululaisille että en selviä tästä, pojat tsemppasivat ja pääsin radan loppuun useamman haastavan ylityksen jälkeen. Ihanat pojat! Myöhemmin kun kävelin ko radan ohi, radan alussa oli info mikä kertoi radan kuuluvan haasteellisiin.


Mietin  mitä nuoret pojat, jotka olivat kiipeilypuistossa ohjaajina, olisivat sanoneet kun olisin alkanut itkemään radalla, huutanut että tarvitsen apua, roikkuessani turvavaljaasta. Olisivatko he tulleet hakemaan minut radalta vai tsempanneet minut radan loppuun, niin kuin omatkin ihanat poikani.

No, niin tai näin. Loppupäivän kiersin ratoja kuopuksen kanssa, vaikka niissäkin löytyi haastetta minulle tarpeeksi. Päivä oli mukava, ihanaa yhdessäoloa. Pojat kysyivät illalla, miksi tulin puistoon vaikka pelkäsin niin kovasti? Vastasin pojille, että aina ei tarvitse olla sitä itselle mieluisinta tekemistä, vaan joskus voi tehdä jotain sellaistakin mikä ei ole niin omaan mieleen. Onneksi poikien päivä ei mennyt piloille, vaikka minua jännittikin, vaan he nauttivat kiipeilemisestä ja kiersivät ratoja aina vaan uudestaan.



Onko sinulla tällaisia pelkoja, jotka rajoittavat jonkinverran tekemisiäsi?

Viikonloppuna sää on suosinut niin kiipeilijöitä kuin ulkoilijoita muutenkin. Ulkoillessa on saanut nauttia ihanasta väriterapiasta ja kauniista auringonpaisteesta!

Kaisa

Kommentit

  1. Kyllä teillä on ollut jännä päivä, ainakin sinulla. Minua ei saisi enään mihinkään vastaavaan, mukana olisin alhaalla pelkäämässä että joku tippuu. Kiitos sinulle että kiinnostunut blogistani ja liityit lukijaksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Päivä oli mukava ja tosiaan aika jännittävä. Onneksi ei mitään tapahtunut ja kaikki selvisivät turvallisesti alas radoilta. Ehkä seuraavalla kerralla minä jään alas kannustamaan muita kiipeilijöitä!

      Poista
  2. Minäkin pelkään korkeita paikkoja ja voin siis hyvin kuvitella, miltä sinusta on tuntunut tuolla. Olet ollut hurjan rohkea ja sisukas, kun selvisit voittajana maaliin. Olen kanssasi samaa mieltä, että välillä on hyvä mennä oman mukavuusalueen ulkopuolelle ja miten hienosti selitit tämän myös pojillesi. Hienoa Kaisa ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, on hyvä välillä mennä mukavuusalueen ulkopuolelle ja tehdä jotain sellaista, mikä ei niin itseä innosta!

      Poista
  3. Aikasmoinen seikkailupäivä. Olin kerran Tampereen Flowparkissa kaverin polttareita viettämässä ja mukavaa oli, vaikka minullakin korkean paikan kammo. Hyvin sai kuitenkin tsempattua itsensä niin, että uskalsi mennä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo Flowpark on kyllä mukava paikka, vaikka itseäni kiipeily korkealla jännittikin. Kiiipeillessä tulee harjoitettua motorisia yms taitoja.

      Poista
  4. Hurjaa touhua ja hyvä sinä! Mua ois kyllä huipannut... Ihanaa viikon jatkoa ❤️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saa nähdä saako minua enää kiipeilemään edes alemmille radoille vai jäänkö suosiolla alas kannustamaan muita!

      Poista
  5. Hienoa Kaisa! Mukavuusalueelta poistuminen tekee hyvää, kehittää ja jälkeenpäin on voittajafiilis <3 Sekä annoit lapsille upean esimerkin, hyvä sää <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, on välillä hyvä tehdä jotain mikä ei niin ole oma vahvuus tai kiinnostus. Tällä kertaa teimme pokien toiveista aktiviteettia ja ehkä seuraavaksi jotain mikä minua kiinnostaa enemmän. :)

      Poista
  6. Ymmärrän täysin ja oma kunto ei taatusti riittäisi ja pelkokin iskisi. On kyllä benjihyppyä ei kiitos ja ahtaita paikkoja. Hienosti pärjäsit <3 ja ihanat pojat. <3 Lapset ovat niin eteviä.

    Ihanaa viikon jatkoa Kaisa <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Benjihyppyyn ei kyllä minuakaan saisi, eikä kyllä ahtaisinkaan paikkohin. :) No, onneksi on paljon sellaista tekemistä missä ei tarvitse mennä korkealle. :)

      Poista
  7. Rohkea olit ja ihan mahtava esimerkki lapsillesi ❤
    Minä pelkään myös korkeita paikkoja, ja voisinpa melkein vannoa, etten olisi ollut lähellekään niin rohkea kuin sinä.
    Rohkeaa ja reipasta viikon jatkoa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Oli kyllä aikamoinen itsensä ylittäminen tuo kiipeilyreissu, mutta mukava päivä. :)

      Poista
  8. Olin elokuussa vadtaavanlaisella radalla Huikeessa ja pystyn oikein hyvin samaistumasn tunteeseen. Minulla ei ole korkean paikan kammoa, mutta eteneminen radalla tuntui toisinaan todella vaikealta...ja seuraavana päivänä lihakset olivat kipeinä kiipeilystä ja jännityksestä. Tofellakin, välillä on hyvä haastaa itsensä, kokeilla rajoja ja mennä mukaavuusalueen ulkopuolelle. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lihakset olivat kyllä useamman päivän kipeät. Kiipeily kehittää kyllä motoriikkaa yms, eli ihan hyödyllinen liikuntamuoto!

      Poista
  9. Voi, miten jännittävä päivä! Hienosti selvisit vaikeasta paikasta ja näytit kyllä tosi hyvää esimerkkiä lapsille. Itse en ole vastaavissa puistoissa vielä käynyt, mutta luulen, että se on minullakin edessä lasten kasvaessa. Iloa viikkoosi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Päivä oli kyllä mukava, vaikka jännittävä olikin. Suosittelen paikkaa, jos kiipeilystä on innostunut. Ja, ratoja on monentasoisia, joten löytyy varmasti jokaiselle sopiva.

      Poista

Lähetä kommentti