Tiedän mitä etsin

Syksy on saapunut. Lapset aloittivat kouluvuotensa, tuuli saa ensimmäiset lehdet putoamaan puista, vesi hakkaa ikkunoihin. Sytyttelen sisällä takkaa ja ensimmäisiä kynttilöitä pöydälle, haen villasukat jalkaani ja juon teetä vilttiin kääriytyneenä. Olemme muuttaneet ulkoa sisälle, kotoilu on ihanaa. On ihana taittaa ulkoa pihlajanoksa ja tuoda sisälle maljakkoon. Muutenkin olisi mukava saada kotiin jotain uutta, piristystä/päivitystä. Onko teillä herännyt vastaavia tunteita?

Viime syksynä tein päätöksen, että yhtään uutta sisustyynyä tai päällistä en saa ostaa. Koska kaapissani on kasoittain päällisiä jo valmiina. Olen ostanut ja tehnyt päällisiä trendien mukana. Ja, loppujenlopuksi olen pitänyt päällisiä vain hetken esillä, eivät ole olleet mieleeni. Kotona tulee viihtyä ja olla asukkaidensa näköinen. Helposti vaan sortuu trendeihin ja sisustuslehtien kuviin, eikä tule miettineeksi kunnolla, mikä on se oma juttu. Kuluneen vuoden olen vaihdellut jo olemassa olevia tekstiilejä. Varastosta olen kiikuttanut useamman laatikollisen vaihtoehtoja testiin sekä kierrättänyt huoneesta toiseen tekstiilejä. 

 

Olemme asuneet tässä kodissa kohta seitsemän vuotta ja vasta nyt koen, että tiedän millaisen fiiliksen haluan olohuone-ruokahuone akselille. Joten, hain Kodinonnesta useamman viuhkan kangasvaihtoehtoja. Pyörittelin kankaita yhden illan ja mietin mitkä värit sekä materiaalit ovat meille sopivat. Materiaalien kun tulee olla pesunkestäviä, meillä kun tyynyt eivät ole pelkkiä koristeita, vaan niitä myös käytetään päiväunilla.

Mitään uutta väriä en kotiimme halua, luvassa ei siis ole mitään väri-ilottelua. Mutta, nyt kankaat ja tulevat tekstiilit on valittu sekä tilattu. Syksy näyttää, miltä kotimme tuleekaan näyttämään uusien tekstiilien kanssa!

 

Kaisa