Työpiste kotiin

Kun elämäntilanteet muuttuvat, on myös kodin muututtava sen mukana. Aiemmin syksyllä postailinkin kuopuksen huoneesta ja ns yhden makuuhuoneen puuttumisesta. Huonejärjestelyt makuuhuoneiden osalta on nyt kunnossa. Mutta, työhuone tai työpiste meiltä aikuisilta edelleen puuttuu.

Meidän vanhempien työnkuvat töissä ovat muuttuneet ja töitä tuleekin tuotua kotiin aina välillä. Niin, ja olisihan näitä postauksiakin kiva kirjoittaa ihan rauhassa. Jossakin muualla kuin keittiönpöydän vieressä, ei tarvitsisi tavaroita aina siivota pois.

Aikamme kun mietimme ratkaisua ja huonekaluliikkeitäkin kiertelimme, ajatuksella jospa kiva pöytä löytyisi makuuhuoneeseemme. Onneksi pöytää ei löytynyt, eikä makuuhuoneeseemme tullut tietokonetta. Kunnes huomasimme, että meillähän on aivan käyttämätön työpiste kodinhoitohuoneessa. Pöytä vaan ei muistunut heti mieleen, säilytyspisteenä kun on viimeaikoina ollut. Aikoinaan pöytä asennettiin minulle ompelupöydäksi, nykyään tulee ommeltua niin vähän että koneetkin olivat hautautuneet tavaroiden sekaan. 

Joten, täällä onkin nyt maalipensseli heilunut, kun seinä on saanut uuden maalin pintaansa ja tuo pirtsakka väritys on saanut väistyä neutraalimman alta pois. Työtuolista revimme vanhat kankaat ja pehmusteet pois, Ajatuksena oli vanha ihastuttava tuoli päällystyttää uudelleen. Päällystytetäänkö sittenkään, on vielä mietinnässä. Jos hioisi nuo vanhat liimat pois ja lakkaisi kevyesti, puupinta kun tuo ihanaa lämpöä tilaan. Heitin karvan pehmukkeeksi ja kyllä tuolilla noinkin on kiva istua.

Pitkään suunnitelmissa ollut kuvakollaasi rakentui seinälle, kun vanhat kehykset olivat ensin saaneet suhumaalia pintaansa. Pitkään kaapissa lojunut kyltti nousi myös seinälle. Työpiste alkaa pikkuhiljaa olemaan valmis. Vielä kun saadaan tuo valaistus kuntoon, niin työpisteessä on mukavampi työskennellä.

Työpisteestä ja tarinoista tavaroiden takaa varmasti lisää myöhemmin.

Oikein mukavaa alkavaa työviikkoa ja syyslomaa lomaileville!

Kaisa