Kuinka ollakaan


Kuinka ollakaan, jälleen kävi niin, että tilaaminen jäi viime hetkeen. Vuoden alussa aina päätän, että tänä vuonna järjestän kuvat samantien kansioihin, enkä vain kuvaa ja siirrä kuvia muistikortille. Miten kävi, päätös ei pitänyt tänäkään vuonna. Onko täällä muita, jotka siirtävät vain kuvat talteen, eikä niitä sen enempää järjestele kansioihin?

Alkuvuoden kuvat olivat tänäkin vuonna kansioittain, aina hiihtolomaan saakka. Eli, tammikuun ja helmikuun kuvat siis järjestyksessä. Loppuvuoden kuvat vain muistikortille siirrettyinä. Tai ei, kaikki kuvat kun ei olleet edes tuolla muistikortilla, osa vuoden aikana otetuista kuvista oli edelleen kännyköissä tai koneen työpöydällä. 

Olen tehnyt tällaista kuvakirjaa perheemme vuodesta, siitä saakka kun esikoinen syntyi. Eli, aina näin marraskuussa "askartelen" kuvakirjan, jossa on kulunut vuosi yksien kansien välissä. Kirjoja tilaan yhden meille sek molemmille isovanhemmille. Kirjan isovanhemmat ovat saaneet joululahjaksi ja tämä lahja onkin ollut mieluinen, jota sitten on joulunpyhinä selailtu useampaan otteeseen. Ja, onhan nuo kirjat mukavia muistoja, niistä kun näkee lasten kasvun sekä voi muistella mitä milloinkin on tapahtunut.

Isänpäivänä kun vierailimme isovanhempien luona, ottivat he jälleen puheeksi, miten odottavat saavatko he tänä jouluna kuvakirjan. Samalla he huomauttivat, kuinka heitä harmittaa kun viime jouluna he eivät kuvakirjaa saaneet. Eli, vuodesta 2018 ei heillä kirjaa ole. Viime syksynä en kirjaa mukamas ehtinyt tekemään ja lupasin kirjan tehdä heti alkuvuonna. Mutta, kirja jäi tekemättä.

Viime viikolla sitten päätin, että viikonloppuna teen nuo kirjat, saahan viikonloppuna tilatuista tuotteista pienen alennuksen. Joten, kulunut viikonloppu onkin mennyt koneella kuvia järjestäen ja kuvakirjaa tehden. Ja, jälleen sai todeta, että paljon sitä ollaan vuoden aikana ehditty tekemään. Sivut vaan tuntuivat loppuvan kesken, eikä kaikkia haluamiani kuvia saanut mahdutettua.

Hieman ennen puoltayötä sain kirjan tehtyä ja tilaukseen, eli tarjous tuli hyödynnettyä. Vaikka kuinka haaveilin, että olisin saanut molemmista vuosista kirjat tehtyä, viime vuosi jäi edelleen tekemättä. Sen verran isovanhemmat tuota viime vuodenkin kuvakirjaa kaipaavat, että vielä sen yritän tehdä, vaikka alennusta ei enää saisikaan. Ja, olisihan se mukava muisto meille itsellekin.

Joten, täällä on vietetty viikonloppu hyvinkin jouluisissa tunnelmissa, joululahjapajan merkeissä. Mitäs sinne? Joko joulu on vallannut kodin sekä mielen?

Mukavaa alkanutta viikkoa!

Kaisa

Kommentit

  1. Kuvien järjestämisessä on kyllä hommaa. Hauska idea tuo kuvakirja lahjaksi!
    Mä käyn kuvat läpi kuukausittain, ihan bloginkin takia ja kaikki muut kuin blogi kuvat, järjestelen kuukausi-kansioihin.

    Iloa viikkoosi Kaisa ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä on hauska yhtälö. blogin kuvat täälläkin järjestyksessä, mutta perhekuvat eivät. :) Jos ensi vuonna kuvatkin saisi paremmin järjestykseen! ;)

      Poista
  2. Nuo kuvakirjat ovat mitä ihanimpia lahjoja 💗 niissä on aina iso homma, ottaa kyllä oman aikansa, mutta lopputulos palkitsee 🥰 ihana kun sait nyt tehtyä 😍

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuvakirjat on kyllä niin kivoja, vaikka aika työläitä onkin tehdä.
      Mukavaa torstaita! <3

      Poista

Lähetä kommentti