Katson ulappaa

Muistan kuinka pienenä tyttönä juoksin mummuni puutarhassa, kuin jossakin paratiisissa, niin kaunista siellä oli. Kukkapenkkejä, omenapuita ja lainehtivia viljapeltoja. Samalla kun minä juoksentelin ja leikin nukkejeni kanssa, mummuni maalasi tauluja kukkasista ja viljapelloista. 

Mummuni maalasi tauluja harrastuksenaan. Malleina hänellä oli juurikin kukat, sekä maalaismaisemat. Miehelleni hän maalasi taulun, Katson ulappaa. Tämä taulu on ollut meillä jo 15 vuotta,  ja etsinyt paikkaa kodistamme. Taulu ei ole ollut aikaisemmissa kodeissamme esillä, mutta nykyisessä kodissamme sijoitimme taulun ruokahuoneeseemme, astiakaapin päälle.

Kaapin päälle on kerääntynyt milloin millaisiakin asetelmia ja usein niin, että taulu on jäänyt hyvin piiloon. Mutta, nyt tyhjensin päällisen ja asettelin päälle matalampaa sekä niukempaa asetelmaa. Mietin jopa, jätänkö päällisen aivan tyhjäksi. 

Ehkä tästä lähtien taulu saa olla kodissamme aitiopaikalla. Juurikin tässä ruokahuoneessa, kotimme keskeisimmällä paikalla. Kaikkien nähtävillä. Muistona mummustani, jonka kanssa sain viettää aikaa aina tähän kevääseen ja näihin päiviin saakka.

Kaisa