Posliinikoirat ikkunalaudalla

Rauma tunnetaan perinteisesti omasta murteestamme -Rauman kiälest, pitsinnypläyksestä ja hyvin säilyneestä puutalokaupunginosasta. Vaikka syntyperältäni olenkin raumalainen, ei tuo kieli tunnu minulta sujuvan. Samoin pitsinnypläys tuntuu liian vaativalta minulle, hieman hätäinen kun olen luonteeltani. Nuorempana kävin harjoittelemassa pitsinnypläystä, mutta siitä ei jäänyt harrastusta minulle.

Pyörälenkkimme pysähtyykin Vanhan Rauman kupeeseen, puutalokaupunginosan reunalle. Vaikka kieli ja nypläys eivät sujukaan minulta, niin vanhat talot viehättävät minua. Kaupungin kapeat mukulakivikadut, houkuttelevat lapsetkin seikkailemaan. Joten, jatketaan matkaa kävellen!

Vanhan Rauman kauniit portit houkuttelevat kurkkaamaan ihastuttaville sisäpihoille. Nyt pitsiviikolla useampi portti onkin auki vieraille. Pihoilla on pihakirppiksiä ja muutenkin vapaapääsy ihastelemaan kauniita pihoja.

Kävellessään Vanhassa Raumassa katse kiinnittyy kauniisiin ikkunoihin ja ikkunalaudoilla istuviin koiriin. Kerrotaan että merimiehet toivat aikoinaan matkoiltaan tuliaisiksi kotiin posliinikoiria, mitkä löysivät paikkansa ikkunalaudoilta. Koirat katsovat ulos ikkunasta kun merimies seilaa maailman merillä ja kun hän palaa kotiin, käännetään koirat katsomaan sisälle talossa. Näin naapurit ja muut ihmiset saivat tietää, onko isäntä kotona vai merillä.

Vanhassa Raumassa on toinen toistaan ihastuttavampia ravintoloita, varmasti jokaiseen makuun löytyy sopiva. Sekä useampia kahviloita, jotka näin kesäaikaan ovat aukaisseet ovensa sisäpihoille ja terasseille. Ravintoloita ja kahviloita kiertäessä saisi kulumaan hyvin useammankin päivän.

Kiertäessä Vanhassa Raumassa, on oltava tarkkana mistä on tullut. Pikkukatuja kääntyy millon minkäkin kulman takaa ja talojen/aitojen välistä saattaa mennä pieni polku jonne utelias kävelijä kääntyy. Onneksi alue ei nyt ole mikään valtava, joten ei eksymään pääse.

Puutalokaupunginosa on ainutlaatuinen ja säilynyt hyvin maailman muuttuessa. Vanha Rauma on kaupungin sydän, jossa toimii useita liikkeitä, ravintoloiden sekä asuinhuoneistojen kanssa sulassa sovussa. Olenkin haaveillut, että jonakin päivänä pääsen asumaan Vanhaan Raumaan. Ehkä vanhempana kun lapset ovat muuttaneet omilleen, aika näyttää. 

Vanhassa Raumassa aika kuluu kuin siivillä, kävellessä ja ihastellessa rakennuksia sekä pihoja. Ja, vielä ei ehditty edes kauppoihin katsastamaan. Seurueeni taitaakin olla tyytyväinen. Joten, kierros kaupoilla on tehtävä toiste!

Kaisa